Ero sivun ”Kyrkösjärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätään sijaintikartta |
p Lisätty kappale, kuva ja lähde. |
||
Rivi 37:
[[Kalastus]]ta on Kyrkösjärvellä harjoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Järvi tunnetaan erityisen hyvin [[kuha]]n [[vetouistelu]]sta ja ison [[hauki|hauen]] [[virveli]]kalastuksesta. Kyrkösjärven kuhakanta on viime vuosien aikana pysynyt samanlaisena. Keskimääräinen kuha painaa noin 600 grammaa, mutta Kyrkösjärvestä saadaan vuosittain 5–8-kiloisiakin. Lisäksi järveen on istutettu [[kirjolohi|kirjolohta]]. Järven [[ahven]]et ovat pienikokoisia, mutta niitä on paikoin runsaasti. Talvella järvestä pilkitään pääosin ahventa.
Tunnetuimmat kalapaikat ovat Kyrkösjärven keskellä sijaitseva kapeikko, voimalasta tuleva lämpövesiputki sekä pohjoispuolen uimarannat.
== Vesiliikenne Kyrkösjärvellä ==
Kyrkösjärveä käytetään yleisesti veneilyyn ja melomiseen.
1970-luvulla tehdyssä hankesuunnitelmassa Kyrkösjärven tekojärven odotettiin monipuolistavan Seinäjoen seudun urheilua, kun se toisi mukanaan [[Melonta|melonnan]], [[Soutu|soudu]]<nowiki/>n ja purjehduksen<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Anssi Orrenmaa|Nimeke=Kyrönjoen tulvasota|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Länsi-Suomen ympäristökeskus}}</ref>. Odotukset ovat toteutuneet purjehdusta lukuun ottamatta.
Kyrkösjärven veneily perustuu lähinnä kalastukseen. Uusin venelaituri valmistui vuonna 2015 Seinäjoen asuntomessuille [http://asuntomessut.fi/wp-content/uploads/2017/05/Asuntomessut_loppuraportti.pdf].
[[Tiedosto:Kyrkösjärven melontakeskus.jpg|pienoiskuva|Kyrkösjärven melontakeskus oli puolivalmis syyskuussa 2017.]]
Kyrkösjärven tekojärveä on käytetty melontaan koko sen historian ajan <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Anssi Orrenmaa|Nimeke=Kyrönjoen tulvasota|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Länsi-Suomen ympäristökeskus}}</ref>. Melonnan puitteet nousivat uudelle tasolle vuonna 2017, jolloin melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt käynnisti Kyrkösjärven melontaelämyshankkeen. Hankkeeseen kuuluu neljän vajan melontakeskus, suuri laituri ja 20 kilometrin mittainen Kyrkösjärven vesielämysreitti. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluva 150 000 euron hanke valmistuu kesällä 2018. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=28.12.2016|Julkaisija=}}</ref> Hankkeessa annetaan myös nimet yli 30:lle Kyrkösjärven saarelle ja luodolle. Aikaisemmin vain Kyrkösjärven suurimmalla saarella on nimi, Perämäki <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=4.7.2017|Julkaisija=}}</ref>.
== Lähteet ==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67003&lan=fi | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 26.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = environment.fi | Viitattu = 24.1.2009 }} ([https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43065?locale-attribute=fi Arkisto, Ympäristö.fi])
*Orrenmaa, Anssi: Kyrönjoen tulvasota, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2004
=== Viitteet ===
| |||