Ero sivun ”Perustulo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
viitteet reFillillä https://tools.wmflabs.org/refill/ |
||
Rivi 2:
'''Perustulo''' on [[Sosiaaliturva|sosiaaliturvajärjestelmän]] malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu. Perustulon määrä ei vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.
Perustuloa on kutsuttu myös '''kansalaistuloksi''', '''kansalaispalkaksi''' sekä '''yhteiskunnalliseksi osingoksi''', joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa. On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen. Perustuloa jotkut vasemmistolaiset kannattavat asiana joka lopettaa [[palkkaorjuus|palkkaorjuuden]]; toisaalta jotkut oikeistolaiset kannattavat sosiaaliturvan korvaamista matalalla perustulolla<ref>{{cite journal|url=http://politics.oxfordre.com/view/10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116|title=Basic Income|first=Simon|last=Birnbaum|date=22 November 2016|publisher=|doi=10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116}}</ref>.
Perustulo on ratkaisu siihen, että työtä ja siten toimeentuloa työstä ei riitä kaikille<ref>{{cite web|url=https://yle.fi/uutiset/3-8859895|title=Professori Katherine Gibson: Palkkatyötä ei riitä kaikille, talous ajateltava uusiksi|website=Yle Uutiset}}</ref>. Perustulon käyttöönottoa perustellaan muiden muassa pahenevalla [[teknologinen työttömyys|teknologisella työttömyydellä]] eli ihmistyövoiman korvautumisella [[automaatio]]lla ([[robotti|robotit]], [[tekoäly]])<ref>{{cite book|url=https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-51165-8_7|title=Surviving the Machine Age|first=Scott|last=Santens|date=17 April 2018|publisher=Palgrave Macmillan, Cham|pages=107–116|via=link.springer.com|doi=10.1007/978-3-319-51165-8_7}}</ref>. Nick Srnicekin ja Alex Williamsin argumentin mukaan [[kapitalismi]]n kyky (ja halukkuus) tarjota työtä kaikille on kriisissä, ja he esittävät ongelmaan ratkaisuksi perustuloa.<ref name="srnicekwilliams">Srnicek, Nick; Williams, Alex. Inventing the Future: Postcapitalism and a World Without Work. Verso Books. pp. 103–104. ISBN 9781784780968.</ref>
Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana [[monetarismi]]n kehittäjänä tunnettu [[Milton Friedman]]. Perustuloliikkeen [[BIEN|BIEN:in]] johtohahmo on [[Philippe van Parisj]].<ref name="hiilamo">[https://yle.fi/uutiset/3-9882203 Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit] Yle 16.10.2017</ref> [[Elon Musk]]in mukaan automaatio/robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2016/11/18/elon-musk-says-robots-will-push-us-to-a-universal-basic-income-heres-how-it-would-work.html|title=Elon Musk says robots will push us to a universal basic income—here’s how it would work|first=Catherine|last=Clifford|date=18 November 2016|publisher=}}</ref><ref>{{cite web|url=http://fortune.com/2016/11/06/elon-musk-universal-basic-income/|title=Elon Musk Thinks Automation Will Lead to a Universal Basic Income|publisher=}}</ref> Muskin mukaan työpaikkojen menetykset tulevat olemaan niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2016/11/04/elon-musk-robots-will-take-your-jobs-government-will-have-to-pay-your-wage.html|title=Elon Musk: Robots will take your jobs, government will have to pay your wage|first=Catherine|last=Clifford|date=4 November 2016|publisher=}}</ref> Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin [[Mark Zuckerberg]] ja miljardööri [[Richard Branson]].<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2017/12/27/what-billionaires-say-about-universal-basic-income-in-2017.html|title=What billionaires and business titans say about cash handouts in 2017 (Hint: lots!)|first=Catherine|last=Clifford|date=28 December 2017|publisher=}}</ref>
== Perustulon käsitteet ==
Rivi 35:
Perustulomallit nousivat uudelleen keskusteluun, kun keynesiläisyyttä alettiin kyseenalaistaa taloustieteessä. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] presidentti [[Richard Nixon]]in hallinto esitteli laajoja uudistuksia maan sosiaaliturvaan. Ideoiden takana oli Milton Friedman ja hänen muotoilema negatiivinen tulovero. Negatiivista tuloveroa kokeiltiin neljässä eri projektissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1968-1982.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 18-19</ref> Friedman popularisoi ideansa vuonna 1962 kirjassaan ''Capitalism and Freedom''.
Friedman argumentoi perustulon puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki perustulosta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin perustulonvastaisia elementtejä, jotka saivat hänet vastustamaan lakialoitetta. Lopulta kongressi ei hyväksynyt esitystä<ref name="auto">Honkanen et al. 2007, s. 19</ref>. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta työttömille sekä erityisryhmille on erillisiä tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu käyttöön myös monissa muissa maissa, kuten [[Suomi|Suomessa]].{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
[[Kanada]]ssa tehtiin 1974-1979 MINCOME-kokeilu [[Dauphin (kaupunki)|Dauphinissa]], [[Manitoba]]ssa. Kokeilussa 30 prosentille kaupungin asukkaista annettiin 15 000:n Kanadan dollarin turvattu vuositulo (''guaranteed annual income'').<ref name="auto1">{{cite web|url=http://www.bbc.com/future/story/20170118-what-if-the-state-provided-everyone-with-a-basic-income|title=What if the state provided everyone with a basic income?|first=Simon|last=Copland|publisher=}}</ref><ref name="economics.ca">{{cite web|url=https://economics.ca//cgi/jab?journal=cpp&article=v37n3p0283|title=Canadian Public Policy - Online Archive|website=economics.ca}}</ref>
Kanadassa liberaalihallituksen asettama komissio ehdotti negatiivisen tuloveron käyttöönottoa vuonna 1985, mutta valtaan nousseet konservatiivit pitivät ehdotusta liian kalliina ja jättivät sen toteuttamatta.
Brittiläiset ekonomit [[Guy Standing]] ja [[Hermione Parker]] ovat kehittäneet erilaisia perustulomalleja. Erityisesti Parkerin konkreettiset laskelmat osittaisen perustulon vaihtoehdoista ja kustannuksista ovat vaikuttaneet useisiin viimeaikaisiin perustulomalleihin. Näitä malleja on ehdotettu otettavaksi käyttöön Isossa-Britanniassa, mutta ehdotukset eivät ole saaneet poliittista tukea.<ref
Belgialainen ekonomisti Philippe van Parijs on perustellut perustuloa marxilaisin perustein. Hän kannattaa perustuloa, jonka määrää kohotettaisiin vähitellen yhdessä verotuksen kanssa, niin että ihmiset saisivat lopulta lähes kaikki tulonsa perustulosta. Näin saavutettaisiin kommunismi, eli yhteiskunta, jossa jokainen antaisi kykyjensä mukaan ja saisi tarpeittensa mukaan. Palkkatyö lakkaisi ja työtä tehtäisiin lähinnä harrastuksena. Parijs näkee, että nyky-yhteiskunnassa työstä on tulossa harvojen etuoikeus ja joidenkin työssäkäyvien haluttomuus huolehtia työtä tekemättömistä muistuttaa 1800-luvun kapitalistien haluttomuutta ratkaista työläisten köyhyyden kysymys. Mitään vallankumousta tai sosialismia Parijsin "kapitalistinen tie kommunismiin" ei edellyttäisi. Sittemmin Parijs on vaimentanut marxilaisia perusteluita perustulolle.<ref> Van Parijs Philippe, Marxism recycled, Cambridge university press, Cambridge, 1994 </ref>
Rivi 47:
Iranissa [[Mahmud Ahmadinežad]]in hallinto otti käyttöön perustulon loppuvuodesta 2010. Samassa yhteydessä leikattiin bensiinin, ruoan ja eräiden palveluiden tukiaisia. Iranin kokemuksia perustulosta on käytetty tutkittaessa sen vaikutuksia työmarkkinoihin.<ref>{{verkkoviite|Osoite= http://nordic.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5 | Nimeke= Iran tried its own basic income scheme — and people didn't give up their jobs | Ajankohta= 2017-06-23}}</ref><ref>{{verkkoviite|Osoite= http://www.basicincome.org/bien/pdf/munich2012/Tabatabai.pdf | Nimeke=From Price Subsidies to Basic Income: The Iran Model and its Lessons | Tekijä= Hamid Tabatabai}}</ref>
Sveitsissä 5. kesäkuuta 2016 järjestettiin kansanäänestys perustulon tekemisestä perustuslailliseksi oikeudeksi. Perustulon tasoksi oli määritelty 2500 Sveitsin frangia kuukaudessa. Ennen äänestystä aiheesta oli käyty keskustelua neljä vuotta ja huhtikuussa järjestetty kysely osoitti perustulon kannatukseksi noin 40 prosenttia. Kansanäänestyksessä 76,9 prosenttia vastusti ja 23,1 prosenttia kannatti.<ref>
== Perustulomalleja ==
Rivi 65:
* Perustulo olisi helpompi hahmottaa kuin nykyinen sosiaaliturva. Esimerkiksi työtön voisi olla varma omasta rahatilanteestaan, koska tukia ei jälkikäteen perittäisi takaisin. Kukaan ei joutuisi vaikeuksiin tukipäätöksiä odottaessaan, vaan rahaa tulisi tietty määrä joka kuukausi.<ref name="p1"/>
* Vähentämällä valtion byrokratiaa saataisiin aikaan suuret säästöt.
* Edistäisi jäljellä olevien työtehtävien nopeaa automaatiota, kun työnteko ja toimeentulo on eriytetty.<ref name="srnicekwilliams"
* Parantaisi perheen ruokahuollon varmuutta.<ref>http://proof.utoronto.ca/wp-content/uploads/2017/06/Paper-Tarasuk-BIG-EN-17.06.13-1712.pdf</ref>
* Mahdollistaa suunnitella elämää eteenpäin.<ref
* Voisi vähentää köyhyyteen liittyvää sairastavuutta, kuten stressiä, korkeaa verenpainetta, kakkostyypin diabetesta jne.<ref>{{cite web |url = https://www.youtube.com/watch?v=cQyr9l22fLE |title = Paul Mason: 'PostCapitalism' – Talks at Google |first = |last = Talks at Google |date = 3 March 2016 |publisher = |accessdate = 28 July 2016 |via = YouTube }}</ref>
* Voisi aiheuttaa 8,5 prosentin vähentymisen sairaalakäynneissä etenkin tapaturmien, loukkaantumisten ja mielenterveyden osalta.<ref
* Kasvattaisi sosiaalista koheesiota.<ref name="basicincome.org">{{cite web|url=http://basicincome.org/news/2016/12/will-basic-income-lower-crime/|title=Will basic income lower crime? - Basic Income News|date=12 December 2016|publisher=}}</ref>
* Vähentäisi toisen henkilön seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvia parisuhteita (tyypillisesti sellaisia jossa mies tukee naista taloudellisesti).<ref>{{cite web|url=http://basicincome.org/news/2017/03/breaking-the-vicious-circle-basic-income-and-sexual-exploitation/|title=Breaking the Vicious Circle: Basic Income and Sexual Exploitation - Basic Income News|date=18 March 2017|publisher=}}</ref>
* Vähentäisi prostituutiota (erään tutkimuksen mukaan 92 % prostituoiduista haluaisi luopua prostituutiosta, mutta eivät pysty rahan tai ruoan vuoksi).<ref>{{cite web|url=https://medium.com/basic-income/true-freedom-comes-with-basic-income-7ff1368e170|title=True Freedom Comes With Basic Income|first=Scott|last=Santens|date=11 November 2016|publisher=}}</ref>
* Vähentäisi rikollisuutta.<ref
* Kasvattaisi taloutta. Rahoittamalla täysin valtionvelkaa ottamalla 1000 Yhdysvaltain dollarin suuruinen kuukausittainen perustulo johtaisi bruttokansantuotteen kasvamiseen Yhdysvalloissa 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden kuluessa.<ref>{{cite web|url=http://fortune.com/2017/09/03/universal-basic-income-economy-study/|title=Universal Basic Income Could Grow the U.S. Economy by 12.5%|publisher=}}</ref>
* Vaikuttaisi yrittäjyyteen siihen kannustavasti ja mahdollistaisi riskipitoista innovatiivisuutta.<ref>{{cite web|url=https://medium.com/basic-income/universal-basic-income-will-accelerate-innovation-by-reducing-our-fear-of-failure-b81ee65a254|title=Universal Basic Income will Accelerate Innovation by Reducing Our Fear of Failure|first=Scott|last=Santens|date=1 December 2016|publisher=}}</ref>
===Vastaan===
Rivi 82:
*Terveen ja täysi-ikäisen tulisi olla ensisijaisesti vastuussa itsestään ja hyvinvoinnistaan.<ref name ="SDP"/>
*Perustulo antaisi opiskeluhaluttomille nuorille, elämässä syrjäytyneille, mielenterveydeltään järkkyneille ja muille vastaaville ryhmille mahdollisuuden elää siten, että kenenkään ei tarvitsisi kiinnittää heihin huomiota.<ref name="SDP"/>
*Perustulo vähentäisi työnteon arvoa, koska tuloa maksettaisiin riippumatta siitä tekeekö henkilö työtä vai ei. Ainoastaan työ luo uutta hyvinvointia jaettavaksi. <ref>{{cite web|url=http://www.kokoomus.fi/?x13077=33727|title=Kokoomus|publisher=}}</ref>
*Perustulo saatettaisiin asettaa liian korkealle, jolloin matalapalkkaisten töiden kysyntä vähenisi
*Perustulosta syntyisi paljon kustannuksia: [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] mukaan eräs perustulomalli vaatisi yli kymmenen miljardia euroa lisää rahaa perustulon maksamiseen kaikille täysi-ikäisille suomalaisille.<ref name="SDP"/>
Rivi 89:
==Keskustelua maailmalla==
[[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] suurin oppositiopuolue [[Democratic Alliance]] on vuodesta 2000 lähtien kannattanut perustuloa työmarkkinoiden voimakkaan vapauttamisen kanssa. Hallitseva puolue [[African National Congress]] on vastustanut perustuloa, vaikka sen jäsenten ja liittolaisten keskuudessa onkin kannatusta.<ref>
[[Israel]]in keskuspankki on suositellut perustuloa [[Knesset|Israelin parlamentille]].<ref>
Berliiniläisen Hertie School of Governance -korkeakoulun professori Claus Offe arvioi, että perustulo sopii huonosti yhteen uusklassisen talousopin kanssa. Tämä ideologia onkin hänestä jo aikansa elänyt. Markkinaliberalistinen kasvuajattelu ei ole hänen mielestään koskaan toiminut käytännössä, mutta ongelmien on oletettu johtuvan vain siitä että mallia ei ole sovellettu tarpeeksi johdonmukaisesti. Niinpä ongelmia on yritetty ratkaista sijoitusmyönteisemmällä talouspolitiikalla ja sosiaali- ja työvoimakuluja leikkaamalla. Vasemmistopuolueetkin ovat tehneet myönnytyksiä ja toivoneet sen edistävän työllisyyttä. Tulos on kuitenkin saattanut olla jopa aiottua päinvastainen, esimerkiksi silloin kun irtisanomiset ovat nostaneet osakekursseja. Claus Offe pitää siksi perustuloa ainoana keinona, jolla kansalaisten aktiivisuutta voidaan lisätä ilman että työn tuottavuus kärsii. Perustulon toimivuudesta ei kuitenkaan voi olla täysin varma, ennen kuin erilaisia malleja kokeillaan. Perustuloon voitaisiin Offen mukaan kuitenkin siirtyä asteittain, ilman että koko työmarkkina- ja sosiaalisysteemiä uudistetaan kerralla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Henri Purje | Otsikko=Totuuden hetki | Julkaisu=Yliopisto | Vuosi=2008 | Numero=10 | Sivut=23}}</ref>
Rivi 97:
[[Yle]]n artikkelin mukaan<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/3-9390040 | nimeke = Perustulokokeilu ihastuttaa ja ihmetyttää maailmalla – "Suomesta saa ilmaista rahaa" | julkaisija = Yle | viitattu = 6.1.2017}}</ref> Suomessa tehtävä kokeilu on herättänyt runsaasti huomiota maailmalla.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.lemonde.fr/europe/article/2017/01/01/la-finlande-commence-a-experimenter-le-revenu-universel_5056148_3214.html | nimeke = La Finlande commence à expérimenter le revenu universel | julkaisija = Le Monde | viitattu = 6.1.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://economia.elpais.com/economia/2016/12/06/actualidad/1481053062_111018.html |nimeke = Finlandia, laboratorio mundial de la renta básica universal | julkaisija = El Pais | viitattu = 6.1.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.nytimes.com/2016/12/17/business/economy/universal-basic-income-finland.html?_r=1 | nimeke = Free Cash in Finland. Must Be Jobless. | julkaisija = New York Times | viitattu = 6.1.2017}}</ref>
Matt Bruenigin mukaan Yhdysvalloissa rikkain yhden prosentin väestönosa saa jo "perustulon" [[pääomatulo]]jen muodossa. Bruenig korostaa että passiivinen tulo joka on irrallaan työnteosta on siis jo olemassa. Yhdysvalloissa 30 prosenttia [[kansantulo]]sta päätyy pääomatuloina pääoman omistajille. Bruenigin ajatuksen mukaan pääomatulot pitäisi vain jakaa tasaisesti kaikille kansalaisille sen sijaan että ne päätyvät vain joillekin.<ref>{{cite web|url=https://medium.com/@MattBruenig/the-ubi-already-exists-for-the-1-d3a49fad0580|title=The UBI already exists for the 1%|first=Matt|last=Bruenig|date=1 January 2017|publisher=}}</ref><ref>{{cite web|url=https://www.forbes.com/sites/timworstall/2017/01/04/matt-bruenig-says-the-1-already-gets-a-universal-basic-income-so-why-not-one-for-all/#40010c7a4348|title=Matt Bruenig Says The 1% Already Gets A Universal Basic Income - So Why Not One For All?|first=Tim|last=Worstall|publisher=}}</ref>
Perustulo ei ratkaise ihmisen elämän tarkoitukseen, sosiaaliseen statukseen ja omaan identiteetiin liittyviä ongelmia. Tähän asti työpaikat ja työ ovat tarjonneet ihmisille juuri näitä asioita.<ref>{{cite web|url=https://www.washingtonpost.com/news/innovations/wp/2017/06/09/why-universal-basic-income-and-tax-breaks-wont-save-us-from-the-jobless-future/
Alaskan luonnonvaroista jaettu osinko ei ole saanut ihmisiä lopettamaan työntekoa ja jäämään työvoiman ulkopuolelle. Osa-aikatyön suosio on kasvanut.<ref>{{cite web|url=https://truththeory.com/2018/02/20/study-finds-people-given-basic-income-likely-keep-working/|title=Study Finds People Given Basic Income Are Likely To Keep Working|date=20 February 2018|publisher=}}</ref>
==Keskustelu Suomessa==
[[Ammattiliitto|Ammattiliitot]] ovat perinteisesti vastustaneet perustuloa, koska se heikentäisi ammattilittojen neuvotteluvoimaa ja voisi myöhemmin johtaa vähimmäispalkoista luopumiseen. SAK:n
Ilkka Kaukoranta on kutsunut Suomen perustulokokeilua hyödyttömäksi.<ref>
Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa [[Suomen Keskusta|Keskusta]], [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomus]] ja [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]] ilmoittivat kannattavansa perustuloa.<ref name="sadetanssi">
[[Suomen Keskustanuoret]] ajaa negatiivista tuloveroa. Se loisi liukuvasti muuttuvan sosiaaliturvan, jolloin lisätyöstä saatavasta palkasta jäisi aina kannustava osuus yksilölle. Tuet voitaisiin tarvittaessa väärinkäytösten ilmetessä periä takaisin korotuksen kera.<ref>http://www.keskustanuoret.fi/portal/suomi/ajankohtaiset/?bid=466</ref> Vasemmistoliitto on puhunut 530 euron perustulosta, mutta heidän ehdotuksensa ei olisi aito perustulo vaan nykyisten tukien yhtenäistys.<ref name="sorsa">[http://www.sorsafoundation.fi/tpl_site_01.asp?lang=1&sua=1&s=110 SDP:n tilaama Kalevi Sorsa -säätiön selvitys] {{404}}</ref>
Rivi 114:
[[Iltalehti]] haastatteli eri puolueiden puheenjohtajia perustulosta vuonna 2009. Vihreiden eduskuntaryhmän tuolloinen puheenjohtaja [[Ville Niinistö]] sanoi, että työn muodot ovat muuttuneet ja jo puolet työvoimasta on perinteisten vakituisten työsuhteiden ulkopuolella. Nykyinen sosiaaliturva ei hänen mielestään kannusta uusien ratkaisujen tekemiseen, jolloin yrittäjyys, kulttuuriala ja uudenlaiset pienpalvelut eivät kehity. Vasemmiston [[Paavo Arhinmäki]] piti yhtenä tavoitteena puolueen omaa perustulomallia, jossa olisi mahdollisuus syyperustaiseen lisään.<ref name="d1">{{Lehtiviite | Tekijä= Maarit Olkkola| Otsikko=Kannattaako puolueenne perustuloa? | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Vuosi=2009 | Numero=15.8. | Sivut=26}}</ref> RKP:n entisen puheenjohtajan [[Stefan Wallin]]in mukaan puolue on ollut varauksellinen perustuloa kohtaan. Sosiaaliturvan täytyy olla kannustavaa eikä ”turvaverkosta saa tulla riippumattoa”. [[Perussuomalaiset|Perussuomalaisten]] puheenjohtaja [[Timo Soini]]lla ei hänellä ole yksiselitteisen torjuvaa kantaa asiaan, mutta työn ja hyvinvoinnin välisen kytköksen irrottaminen olisi ”iso juttu”. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja [[Päivi Räsänen]] sanoi olevansa huolissaan siitä, että vastikkeeton kansalaispalkka saattaisi syrjäyttää ja kannustaa elämään tällaisen tulon varassa.<ref name="d1"/>
[[Suomen kommunistinen puolue (1997)|Suomen kommunistinen puolue]] on puhunut yli 800 euron perustulosta.<ref name="sorsa"/> Myös [[Itsenäisyyspuolue]] on eduskuntavaaliohjelmassaan ilmoittanut kannattavansa valikoivaa perustuloa, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja turvaa riittävän toimeentulon. Perustulon piiriin kuuluisivat Itsenäisyyspuolueen mukaan esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset, työttömyystuen ja sosiaalitukien varassa elävät, opiskelijat ja [[Prekariaatti|prekaarit]].<ref>
Taloustieteen tohtori ja pankkiiri [[Björn Wahlroos]] kannatti 850–1 000 euron perustuloa [[Uutispäivä Demari]]n haastattelussa 30. huhtikuuta 2001.<ref name="sisällävaiulkona">
[[Seppo Lindblom]]in vuoden 2003 väitöskirja pitää perustuloa postmodernina ratkaisuna, joka auttaisi työmarkkinoilta syrjäytyneitä.<ref name="sisällävaiulkona"/>
Rivi 124:
Filosofi [[Jukka Hankamäki]] luonnosteli oman ehdotuksensa perustulojärjestelmäksi teoksessaan ''Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan'' (Yliopistopaino 2005). Hankamäki hylkää kaikille maksettavan perustulon mutta kannattaa sosiaalietuuksien tilkkutäkin korvaavaa perustuloa, joka lopettaisi omistamis- ja yritteliäisyysvihamielisen sosiaalietuusjärjestelmän, kannustaisi toimintaan, poistaisi epäoikeudenmukaisiksi koetut takaisinperinnät, korjaisi tieteilijöiden, taiteilijoiden ja opiskelijoiden asemaa ja mahdollistaisi myös elämäntapa-ammatit sekä sentyyppisen arvotuotannon, jota ei voida organisoida palkka- tai yrittäjätyöksi. Perustulon maksaminen ja saajan ammatillisen statuksen selvittäminen kuuluisivat negatiivisen tuloverojärjestelmän tavoin verohallinnon piiriin, mikä poistaisi kalliiksi käyvän päällekkäisen byrokratian ja ohjaisi sosiaalitoimen voimavarat varsinaiseen sosiaalityöhön.{{lähde tarkemmin}}
SDP on vastustanut perustuloa, sillä puolueen mukaan se on kallis ja aiheuttaa syrjäytymistä.<ref name ="SDP">
[[Matti Vanhanen]] on kertonut pääministerinä ollessaan 2007, että hän kannattaa ”valikoivaa perustuloa” ja haluaisi saada sen voimaan vuonna 2011. Vanhasen mukaan perustuloa saisivat ne, jotka muutenkin elävät minimipäivärahojen ja kansaneläkkeen varassa ja joutuvat hakemaan toimeentulotukea ja asumistukea.<ref>
Kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen]] sanoi Iltalehden haastattelussa 2009, että pitää hyvänä perustuloon sisältyvää ajatusta, että kaikkea työtä kannattaisi ottaa vastaan. Hän kuitenkin epäilee, että perustulon toteuttaminen olisi hankalaa ja positiiviset vaikutukset tulisivat viiveellä. Hän pani enemmän toivoa [[Sata-komitea]]n mahdollisuuksiin.<ref name="d1"/>
Rivi 140:
Vasemmistonuoret lanseerasi Massit massoille! -perustulokampanjan marraskuussa 2011.<ref>[http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuorten_perustulokampanja_vaatii_masseja_massoille/ Vasemmistonuorten perustulokampanja vaatii masseja massoille] vasemmistonuoret.fi</ref> Kampanjan avulla halutaan lisätä ihmisten tietoa perustulosta ja osoittaa, kuinka perustulo parantaisi ihmisten epävarmemmaksi muuttunutta arkea.
Perustulokokeilu on kirjattu hallitusohjelmaan. Eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä aikoo selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Perustulokokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017.<ref>{{cite web|url=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3452368/perustulokokeilu-alkaa-2017|title=Perustulokokeilu alkaa 2017|date=27 October 2015|publisher=}}</ref>
===Kannatus Suomessa===
Rivi 163:
===Kanadan perustulo===
Kanadassa [[Ontario]]n provinssissa kokeillaan perustuloa 4000 henkilöllä, jotka ovat tuettuja tai matalatuloisia. Kokeilussa tarkastellaan muiden muassa minkälaisia vaikutuksia perustulolla on henkilöiden terveyteen ja lasten koulutukseen kolmen vuoden aikana.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2017/11/30/canada-tests-basic-income-effect-on-poverty-amid-lost-jobs.html|title=Canada tests 'basic income' effect on poverty amid lost jobs|first=|last=CNBC|date=30 November 2017|publisher=}}</ref>
===Yhdysvaltojen perustulo===
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] osavaltiossa [[Alaska]]ssa mineraalivaroista kertyneitä tuloja rahastoidaan rahastoon, jonka tuotosta maksetaan vuosittaista osinkoa jokaiselle koko kalenterivuoden osavaltiossa asuneelle hakijalle. Rahaston jaettu sääntöjen mukainen osinko oli 2072 dollaria vuonna 2015<ref>{{cite web|url=https://www.reuters.com/article/us-usa-alaska-oilmoney/alaska-residents-to-each-get-2072-from-oil-fund-payout-idUSKCN0RM00O20150922|title=Alaska residents to each get $2,072 from oil fund payout|first=Steve|last=Quinn|publisher=}}</ref>.
Ensimmäinen kaupunki jossa kokeillaan perustuloa on Stockton, Kalifornia. Kaupungin 315 000:sta asukkaasta valitaan vielä julkistamaton määrä asukkaita kokeiluun, jossa saa 500 dollaria kuukaudessa eli 6000 dollaria vuodessa. Kokeilun toivotaan kestävän kolme vuotta. Kokeilu on kaupungin 27-vuotiaan pormestarin idea. <ref>{{cite web|url=https://www.weforum.org/agenda/2017/10/this-us-city-is-launching-a-basic-income-experiment|title=This US city is launching a basic income experiment|website=World Economic Forum}}</ref>
[[Havaiji]]n osavaltion lainsäätäjät ovat äänestäneet syyskuussa 2017 perustulokokeilun puolesta. Havaijilla ihmiset työskentelevät maatalouden ja palveluiden parissa. Pikaruokaloiden, ravintoloiden ja hotellien työntekijöiden työt ovat korvautumassa roboteilla. Perustuloa harkitaan koska se nähdään keinona pitää Havaijin talous vakaana.<ref>{{cite web|url=http://www.zdnet.com/article/hawaii-considers-the-countrys-first-universal-basic-income-on-fears-of-robots-and-automation/|title=Hawaii considers country's first Universal Basic Income - ZDNet|first=Greg|last=Nichols|publisher=}}</ref>
===Namibian perustulokokeilu===
[[Namibia|Namibiassa]] on vuodesta 2008 kokeiltu 100 Namibian dollarin (noin kymmenen euron) kuukausittaista perustuloa Otjiveron kylässä. Kokeilun takana on ''Basic Income Grant Coalition'', johon kuuluu Namibian evankelis-luterilainen kirkko, ammattiyhdistysjärjestöjä sekä Labour Resource and Research Institute.<ref>{{cite web|url=http://www.bignam.org|title=Basic Income Grant Coalition - Namibia|first=Claudia & Dirk|last=Haarmann|website=www.bignam.org}}</ref> Projektin rahoittajina toimivat Saksan evankelinen kirkko, namibialaiset kansalaisjärjestöt ja yksittäiset tukijat ympäri maailmaa. Kahden vuoden jälkeen kylän lapset eivät enää käytännössä kärsineet nälästä, kun ongelma koski ennen kokeilua noin puolta lapsista, 90 prosenttia lapsista suoritti peruskoulua (kun ennen vastaava määrä oli 40 prosenttia) ja paikallisen terveyskeskuksen käyttäjämäärä nelinkertaistui. Uusia taloudellisia toimia syntyi, esimerkiksi naisen perustama leipomo ja miesten aloittama tiilituotanto. Poliisitilaston mukaan salametsästys ja puuvarkaudet laskivat 60 prosentilla. Seudun valtasuhteet alkoivat muuttua, kun naisten asema parantui ja kyläläiset kohtasivat valkoiset farmarit itsevarmemmin. Vastatoimena juopotteluun kyläläiset perustivat komitean, joka antaa neuvoa rahankäytössä, kapakat ovat maksupäivänä suljettuina ja lasten perustulo maksetaan pääsääntöisesti naisille. Negatiivinen vaikutus oli muuttoliike muualta: kun kokeilun alussa Otjiveron kylässä asui 1 100 ihmistä, kahden vuoden aikana kylään muutti arviolta 100–200 ihmistä (yleensä sukulaisia, jotka eivät saaneet omaa perustuloa). Namibian hallitus ei ole jatkanut projektia, vaikka osa ministereistä on henkilökohtaisesti tukenut sitä. Valtion verovirasto oli ennen kokeilua suositellut maanlaajuista perustuloa köyhyyden vähentämiseksi.<ref> Haastattelu Herbert Jauch (LaRRI): Publik-Forum nro. 8/2010: 22-23</ref>
==Katso myös==
| |||