Ero sivun ”Isoviha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Isonvihan käsittelyä kulttuurissa: - ei esityskielto isänmaallisuudesta johtunut; "avoin isänmaallisuus" kuulostaa muutenkin oudolta korostukselta, koska ei sitä 1930-luvun elokuvissa mitenkään peitelty |
|||
Rivi 60:
Isonvihan aikaa on sittemmin käsitelty kirjallisuudessa ja elokuvissa, esimerkiksi ensimmäisessä suomalaisessa historiallisessa romaanissa, [[Fredrika Runeberg]]in teoksessa ''[[Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä|Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä– Kertomus isonvihan ajoilta]]'' (alun perin ruotsiksi ''Fru Catharina Boije och hennes döttrar ''1858 ja suomennokset 1881 ja 1981). Väestön pakko-otot saivat [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] kirjoittamaan sadun ”[[Koivu ja tähti]]” (1893) tytön ja pojan paluusta Venäjältä isonvihan jälkeen. Isonvihan aikaisia taisteluita käsitellään laajasti myös Topeliuksen historiallisen eepoksen ''[[Välskärin kertomuksia]]'' (ruotsiksi 1853–1867 ja suomennokset 1878–1882) kymmenennessä kertomuksessa.<ref>[http://www.topelius.fi/index.php?docid=63 Zacharius Topelius skrifter (topelius.fi)]</ref>
Vuonna 1939 sai ensi-iltansa [[Kalle Kaarna]]n ohjaama elokuva ''[[Isoviha (elokuva)|Isoviha]]'', joka perustui [[Jyrki Mikkonen|Jyrki Mikkosen]] nuortenromaaniin. Avoimen
==Katso myös ==
| |||