Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 64:
Aiemmista suunnitelmista poiketen Tove ei pyrkinytkään Tukholman kuninkaalliseen taideakatemiaan, vaan palasi 1933 Helsinkiin ja jatkoi opintojaan Ateneumissa eli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa. Opiskeluvuodet Tukholmassa olivat vakuuttaneet hänet siitä, että hänen ominta alaansa on maalaaminen, ja Ateneumissa hän valitsi taidemaalariluokan. Ateneumissa Jansson opiskeli [[William Lönnberg]]in ja [[Uuno Alanko|Uuno Alangon]] oppilaana, mutta kummallakaan ei ollut suurta vaikutusta hänen tyyliinsä.
Sen sijaan ystävyys kuusi vuotta vanhemman [[Sam Vanni]]n kanssa oli merkityksellinen ja vahvisti Janssonin näkemystä värien merkityksestä maalaustaiteessa.<ref name="bonelius">Bonelius, Elina: Rohkean naisen taiteilijantie. Teoksessa ''Tove Jansson. Muistonäyttely'', s. 56–71.</ref>
Taidemaalariluokan oppilaat olivat tyytymättömiä Ateneumin opetukseen ja etenkin pääopettaja Lönnbergiin, ja keväällä 1936 tilanne muuttui avoimeksi kapinaksi: suurin osa taidemaalariluokan oppilaista jätti Ateneumin. Tove Jansson ja kolme muuta oppilasta, [[Runar Engblom]], Christian Sibelius ja Unto Virtanen, vuokrasivat yhteisen ateljeen [[Ullanlinna]]n Tähtitorninkadulta.<ref>Westin s.77–78</ref>
Jansson palasi myöhemmin Ateneumiin, mutta päätti opintonsa siellä lopullisesti vuonna 1937. Samana vuonna hän muutti omaan ateljeehensa Vänrikki Stoolin kadulle [[Etu-Töölö]]ön. Hän asetti maalauksiaan näytteille useisiin eri näyttelyihin ja sai hyviä arvosteluja. Hän sai myös joitakin palkintoja, ja matka-apurahojen turvin hän opiskeli ja työskenteli Pariisissa kevään 1938 sekä teki matkan [[Italia]]an kevätkesällä 1939.<ref>Westin s.81, 91</ref> ▼
▲Jansson palasi myöhemmin Ateneumiin, mutta päätti opintonsa siellä lopullisesti vuonna 1937. Samana vuonna hän muutti omaan ateljeehensa Vänrikki Stoolin kadulle [[Etu-Töölö]]ön. Hän asetti maalauksiaan näytteille useisiin eri näyttelyihin ja sai hyviä arvosteluja. Hän sai myös joitakin palkintoja, ja matka-apurahojen turvin hän opiskeli ja työskenteli Pariisissa ja Bretagnessa kevään 1938 sekä teki matkan [[Italia]]an kevätkesällä 1939.<ref>Westin s.81, 91</ref>
Taidemaalarin työ ei kuitenkaan taannut toimeentuloa, ja Jansson oli taloudellisesti riippuvainen kuvitustyöstä. Hän avusti ahkerasti suomenruotsalaisia lehtiä kuvituksillaan ja alkoi kirjoittaa myös lehtinovelleja: ensimmäinen näistä oli ''Helsingfors-Journalenissa'' julkaistu ”Bulevarden” (1934). Hän sai myös kuvitettavakseen kirjoja, pääasiassa lastenkirjoja, kuten [[Brita Hiort af Ornäs]]in ''Pikku-Olli ja Jänis Suurisuu'' (1943) sekä [[Solveig von Schoultz]]in ''Nalleresan'' (1944). Kaivattuja lisäansioita toivat myös postikorttien ja mainoskuvien piirtäminen.<ref>Westin s. 94-96</ref><ref name="kb" />
| |||