Ero sivun ”Tove Jansson” versioiden välillä

''” – minulla ei ole varaa eikä aikaa avioitua heistä kenenkään kanssa! En ehdi ihailla ja lohduttaa. Kyllähän minä säälin heitä, kyllähän minä pidän heistä mutta en halua omistaa elämääni esitykselle jonka läpi olen nähnyt. – Miesten sota! Näen miten työni käy, jos menen naimisiin. Sillä siitä ei pääse mihinkään, että minullakin on kaikki nuo naisten taipumukset lohduttaa, ihailla, alistua, luopua itsestäni. Minusta tulisi joko huono maalari tai huono vaimo. Enkä halua synnyttää lapsia, jotka tapetaan jossakin tulevassa sodassa!”''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tovejansson.com/persoona.html|nimeke=Tove Jansson {{!}} Persoona|julkaisu=tovejansson.com|viitattu=2018-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

 

Vuodesta 1956 alkaen kuolemaansa saakka Janssonin elämänkumppani oli taidegraafikko [[Tuulikki Pietilä]], jonka kanssa hän vietti kymmenet kesät [[Pellinki|Pellingissä]] sijaitsevassa [[Klovaharun]]in saaressa. He kirjoittivat yhdessä kirjan ''[[Haru, eräs saari]]'' (1996), jossa he kertoivat kesistään saaressa.<ref>Karjalainen 2013, s. 262.</ref> Jansson ja Pietilä asuivat ja pitivät yllä [[Taidegalleria|galleriaa]] Helsingin [[Kaartinkaupunki|Kaartinkaupungissa]] Ullanlinnankadulla. Pietilän kuvaamista [[kaitafilmi|kaitafilmeistä]] on koottu useita TV-dokumentteja, joissa on käsitelty niin heidän kesiään Klovaharunilla kuin heidän matkusteluaan ympäri maailmaa. Pietilä oli Janssonin seuralainen [[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Presidentinlinnan itsenäisyyspäiväjuhlissa]] vuonna 1992, ehkäpä ensimmäisenä naisparina.<ref>Karjalainen 2013, s. 275.</ref> Pietilän piirteitä löytyy 1957 julkaistun ''[[Taikatalvi]]''-kirjan [[Tuutikki|Tuutikista]].<ref>Karjalainen 2013, s. 160.</ref>