Ero sivun ”Martti Levón” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty Luokka:VTT HotCat-työkalulla |
tietojen täydennys |
||
Rivi 1:
'''Martti Levón''' ([[10. tammikuuta]] [[1892]] [[Oulu]] – [[6. toukokuuta]] [[1979]] [[Helsinki]])<ref name="HS">[https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1979-05-16/14 Kuolleita] (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 16.5.1979, HS Aikakone. Viitattu 14.4.2018.</ref> oli suomalainen insinööri, joka oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] (TKK) [[professori]]na vuosina 1930–1961 ja [[rehtori]]na vuosina 1940–1943 ja 1946–1955 sekä [[
Levónia voidaan [[Jyrki Vesikansa]]n mukaan pitää Suomen teknologisen edistyksen avainhahmona.<ref name="vesikansa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/artikkelit/teknologian-uranuurtaja | Nimeke =Teknologian uranuurtaja | Tekijä =Jyrki Vesikansa | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Uusisuomi.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.12.2008 | Kieli = }}</ref>
==Sukujuuret==
Martti Levón syntyi vuonna 1892 Oulussa, hänen isänsä oli toimitsija August Alb. Levón. Levónien sukujuuret ovat Saloisissa, vanhin tunnettu esi-isä on pitäjänseppä Hans Leinonen (1682–1742) [[Piehinki|Piehingistä]]. Hansin poika Zacharias muutti [[Raahe
==Ura==
Martti Levón kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 ja valmistui diplomi-insinööriksi TKK:n koneinsinööriosastolta vuonna 1916. Hän työskenteli aluksi teollisuudessa, vuosina 1916–1920 [[Asea]]n, [[Hankkija]]n ja Oulun sähkölaitoksen palveluksessa, vuosina 1921–1924 [[Kemi (yritys)|Kemi Oy:n]] sahojen teknillisenä johtajana sekä 1924–1931 [[Ekono]]-yhdistyksen sahateknillisen osaston johtajana. Pääuransa Levón teki Teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän oli pun mekaanisen teknologian professorina vuosina 1930–1961, toimien myös kyseisen oppilaitoksen rehtorina vuosina 1940–1943 ja 1946–1955. Välissä hän oli vuodet 1943–1945 [[Suomen Teollisuusliitto|Suomen Teollisuusliiton]] toimitusjohtajana. Levónin rehtorikaudella päätettiin TKK:n kampusalueen siiirtämisestä Helsingin Hietalahdesta [[Espoo]]n [[Otaniemi|Otaniemeen]] ja hän olikin Otaniemen hoitokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana 1949–1955.<ref name="HS" /> Levón ymmärsi Hietalahden alueen ahtauden ja vaikutti voimakkaasti Otaniemi-hankkeen läpimenoon.<ref name="vesikansa" /> Hän oli myös TKK:n yhteyteen perustetun Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen ensimmäinen ylijohtaja 1942–1947 ja hallituksen puheenjohtaja 1942–1956.<ref name="HS" /> Vuonna 1949 Levón vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi. Pääosin Levónin ansiosta perustettiin vuonna 1947 yhteispohjoismainen teknis-tieteellistä tutkimusta koordinoiva elin [[Nordforsk (1947)|Nordforsk]]. Hän oli vuonna 1957 perustamassa [[Teknillisten tieteiden akatemia]]a ja hänestä tuli sen kunniajäsen 1972. Hän oli myös [[Suomen Teknillinen Seura|Suomen Teknillisen Seuran]] kunniajäsen ja Suomen Puuteollisuusinsinöörien Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.<ref name="HS" />
Sukunsa kotipitäjässä Saloisissa Levón tuli tunnetuksi ahkerana kotiseututyöntekijänä. Hän toimitti vuonna 1970 suomeksi [[Thomas Stenbäck]]in 1700-luvulla kirjoittaman vanhimman Saloisten ja Raahen historiaa käsittelevän ruotsinkielisen kirjan ''Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista''. Hän kirjoitti 1960- ja 1970-luvuilla useita Saloisten alueesta ja sen historiasta kertovia kirjoja. Hän oli myös perustamassa vuonna 1965 Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistystä sekä [[Saloisten kotiseutumuseo|Saloisten kotiseutumuseota]]. Martti Levón lahjoitti kotiseutumuseolle Mutalan kartanon vanhan pirtin, jonka vanhin osa on vuodelta 1791.<ref name="sae"/><ref name="ksk"/>
| |||