Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
Korjattu kirjoitusvirheitä.
| iso3 = nds
}}
'''Alasaksa''' eli '''alasaksi''' on pohjoisessa [[Saksa]]ssa sekä [[Alankomaat|Alankomaiden]] koillisosissa puhuttava [[kieli]]. Vaikka useat saksalaiset maallikot uskovat nykyalasaksianykyalasaksin olevan [[saksan kieli|saksan]] [[murre]] tai murreryhmä, sillä on huomattavasti enemmän yhteisiä piirteitä [[hollannin kieli|hollannin]] ja [[friisin kieli|friisin]] kanssa. Yläsaksasta poiketen alasaksissa, hollannissa ja friisissä ei ole esimerkiksi toteutunut niin sanottua toista germaanista äänteensiirtymistääänteensiirtymää <ref>http://www.linse.uni-due.de/kuntermund_loewenmaul/etymologie_html/bereiche/lautwandel/lw04.htm#</ref>.
 
[[Tiedosto:Low Saxon dialects.png|left|thumb|Alasaksan nykyinen levinneisyysalue.]]
Muinaissaksista on kirjallisia merkintöjä 800-luvulta 1100-luvun alkuun. Tältä ajalta on säilynyt pääosin uskonnollisia tekstejä. Noin 150 vuoden katkon jälkeen kirjallinen perinne alkaa taas keskialasaksalaisena 1200-luvulla. Kirjoituksessa käytettiin standardina enimmäkseen [[Lyypekki|Lyypekin]] kansliakieltä.
 
Keskiajalla alasaksin puhujia asui paitsi Pohjois-Saksassa lähes koko [[Itämeri|Itämeren]] alueella sekä Hollannissa. Alueen ''[[lingua franca]]na'' keskialasaksa jätti huomattavia jälkiä kaikkiin Itämeren seudun kieliin; muun muassa [[suomen kieli|suomesta]] on tunnistettu useita alasaksilaisia [[Lainasana|lainasanoja]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bentlin, Mikko | Nimeke = Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit | Vuosi = 2008 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalais-Ugrilainen Seura | Tunniste = ISBN 978-952-5667-02-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}(tiivistelmä suomen kielellä)</ref> Etenkin mannerskandinaavisissa kielissä vaikutus on silmiinpistävä: Suuri osa ruotsin arkielisestäarkikielisestä sanastosta on alun perin lainattu alasaksista. EsimerkitEsimerkkejä tästä ovat ''språk'' 'kieli', ''alltid'' 'aina', ''byxa'' 'housu(t)', ''besluta'' 'päättää', ''stolt'' 'ylpeä', ''fråga'' 'kysyä', ''kunst'' 'taide', ''vetenskap'' 'tiede', ''klok'' 'älykäs' ja ''köpa'' 'ostaa'.<ref>http://germanic.eu/Middle-Low-German-loanwords-in-the-Scandinavian-languages.htm</ref>
 
[[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] aikaan [[Raamattu]] käännettiin erikseen alasaksaksi. [[Hansaliitto|Hansaliiton]] heikkenemisen myötä alasaksan merkitys väheni, ja se väistyi virallisissa yhteyksissä yläsaksan tieltä vaiheittain noin 1500-luvun puolestavälistä alkaen. Saksan yhdistyessä 1870-luvulla yläsaksasta tuli Saksan virastokieli.
520

muokkausta