Ero sivun ”Ranskan lippu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kirjoitin uuden Tarinan Merkkaukset: seulottavat Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.11.160) ja palautettiin versio 16431910, jonka on tehnyt Miikalassa |
||
Rivi 3:
'''Ranskan lippu''' (''Trikolori'') on [[Ranska]]n tasavallan kansallistunnus, josta säädetään maan [[Perustuslaki|perustuslain]] ([[4. lokakuuta]] [[1958]]) toisessa artiklassa. Lipussa on kolme saman levyistä pystypalkkia ([[sininen]], [[valkoinen]] ja [[punainen]]; tästä nimitys ''Trikolori'' eli kolmivärinen). Lipun värien sanotaan kuvaavan [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] ihanteita vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johnson Barker, Brian| Nimeke = Maailman liput | Vuosi =2006| Luku = | Sivu = 52 | Selite =Ranska| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gummerus| Tunniste =ISBN 951-20-7135-5 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Lipun suhteet ovat 2:3. Lipun synty liittyy Ranskan suureen vallankumoukseen vuonna [[1789]].
==Lipun syntyvaiheet==
[[Tiedosto:Eugène Delacroix - La liberté guidant le peuple.jpg|thumb|250px|right|Vapaus johtaa kansaa E. Delacroix'm maalaus]]
Kesäkuussa [[1789]] [[markiisi]] [[Gilbert du Motier de Lafayette|de Lafayette]] loi kolmivärisen [[kokardi]]n. Kokardin värit, sininen; valkoinen ja punainen, olivat olleet jo kauan käytössä Ranskassa. Sininen lippu oli liehunut jo [[Kaarle Suuri|Kaarle Suuren]] ajoista alkaen ja se muistutti Pyhän Martin'in kaavusta, jonka hän antoi köyhälle. Valkoinen oli kuninkaallisen lipun ja merenkulun viirin värinä vuodesta [[1638]] vuoteen [[1790]]. Se oli sittemmin myös kuninkaallisen armeijan lipun värinä vuosina [[1814]]–[[1839]]. [[Hugo Capet]]’n ja hänen jälkeläistensä hallinnon aikana lippuna toimi Saint Denis’n luostarin punainen ”[[Oriflamme]]”, valtakunnan suojelija ja kuninkaan henkilökohtainen lippu.
[[Henrik IV (Ranska)|Henrik IV]] (hallitsijana 1589–1610) suositteli kolme väriä (sininen, valkoinen ja punainen) Alankomaiden suurlähettiläille, jotka sitten sen pohjalta toteuttivat oman lippunsa. Ranskassa ranskalainen vartiokaarti oli omaksunut nämä kolme väriä univormujensa ja rykmenttinsä yhtäläisiksi tunnuksiksi. Nämä tunnukset kaartilla säilyivät kun se vallankumouksen jälkeen muutti nimensä Kansalliskaartiksi.
Ranskan suuren vallankumouksen aikana [[Pariisi]]n taistelijat pitivät näkyvissä sinistä ja punaista kokardia, jotka olivat kaupungin tunnusvärit. Muutama päivä [[Bastilji]]n valtauksen jälkeen La Fayette sai ajatuksen kuninkaallisen symbolivärin, valkoisen, liittämisestä pariisilaisten kokardiin. Uusi kokardi sai heti melkoisen suosion. Saattaa olla, että [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] vapauden puolesta taistelemassa ollut La Fayette näki tuossa kolmen värin yhdistelmässä yhtymäkohdan Yhdysvaltain kokardiin. Asetelma «sininen kiinni tangossa, valkoinen keskellä ja punainen liehumassa» hyväksyttiin asetuksella [[15. helmikuuta]] [[1794]] ja se astui voimaan [[20. toukokuuta]] [[1794]]. Näin haluttiin välttää sekasortoa meritaisteluissa, sillä merisotilaat olivat ryhtyneet kapinaan ja he taistelivat vielä vanhan valkoisen kuninkaallisen laivaston lipun alla. Maa-armeija oli vuodesta [[1791]] ja Kansalliskaarti vuodesta [[1789]] (jolloin Pariisin korttelit valmistivat heille lipun) kantanut kolmiväristä lippua, mutta mitä erilaisimmin yhdistelmin.
[[Tiedosto:Drapeau-3e-reg-suisse-napoleon-p1030181.jpg|thumb|Lippu Napoleonin ajoilta (3. Sveitsiläiskaarti), siniset ja punaiset osa nurkkauksissa ja valkoinen keskusta, jossa tunnuslause. Tangon päässä on [[keisari]]n tunnus [[Kotkat|kotka]].]]
[[Napoleon]]in joukot kantoivat Pont d’Arcolen taistelussa valkoista lippua, johon oli keskelle sijoitettu kultainen [[Liktori|liktoreiden]] vitsakimppu ja jonka kulmaukset olivat siniset ja punaiset. Tämä vaihtelu lipun muodossa on ollut tyypillistä Ranskan lipun traditiolle. Se on nähtävissä aina alkuajoista lähtien, sillä kokardin värit eivät olleet välttämässä aina samassa järjestyksessä.
==Historia==
| |||