Ero sivun ”Koijärvi (järvi)” versioiden välillä

 

== Historia ==

 

Vuoden 1856 [[Kalmbergin kartasto]]ssa "Kojärvi" eli nykyään Koijärvi oli paljon nykyistä laajempi järvi. Selkäsaari oli piirretty karttaan suurena saarena ja järvellä oli pitkä lahti luoteeseen. Lahden paikalla lukee nykykartoissa Moislahti. Ainoa ranta-asutus oli tämän lahden rannalla oleva "Moslakti". Järven silloista kokoa ei voi kartasta tarkkaan määrittää, mutta jos oletetaan järvi piirretyn mittakaavan mukaisesti, olisivat järven mitat seuraavat, Järvi olisi ollut 2,3 kilometriä pitkä, luusuan kohdalta noin 900 metriä leveä ja Moislahti olisi 1,1 kilometriä pitkä ja yli 350 metriä leveä.<ref name=kalmberg773/> Tarkemman käsityksen Koijärven rantaviivasta saa vuoden 1884 Senaatin kartastosta.<ref name=xvi24/>

 

==Koijärven tapahtumat 1979==

Koijärvi nousi valtakunnallisen huomion kohteeksi pääsiäisen aikaan 1979, kun osa kuivatusyhtiön osakkaista päätti ryhtyä järven lopulliseen [[järvenlasku|kuivatukseen]] syventämällä sen laskuojaa. Television uutislähetyksessä pääsiäislauantaina haastateltiin kiistan paikallisten osapuolten edustajia. Maa- ja metsätalousministeri [[Johannes Virolainen]] kävi tutustumassa Koijärven tilanteeseen pääsiäistä seuranneella viikolla. Ennen Virolaisen käyntiä Koijärven suojelu oli ollut esillä valtioneuvostossa jo kahdesti, ja käyntiä seuranneena päivänä [[Sorsan II hallitus|hallitus]] päätti, että Koijärven luonnonsuojelullinen arvo on selvitettävä, vaikka kuivatustoimiin ryhdyttäisiinkin. Samaan aikaan Koijärven laskuojaan ilmestyi ensimmäinen jupakan aikaisista lukuisista padoista. Kivistä ja risuista kootun padon tekijöistä ei ole muuta tietoa kuin se, että he olivat paikkakuntalaisia.<ref>Salo 2009, s. 19–24.</ref>