Ero sivun ”Ceres” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p linkkien päivitys |
||
Rivi 75:
=== Ilmakehä ===
On arvioita, että Ceresillä olisi heikko [[kaasukehä]] ja pinnalla olevaa jäävettä.<ref>A'Hearn, Michael F.; Feldman, Paul D. (1992). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1992Icar...98...54A "Water vaporization on Ceres"]. Icarus, 98: 54–60. {{en}}</ref> Jäävesi on epävakaata yli 5 [[astronominen yksikkö|AU:n]] päässä Auringosta,<ref>[http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2008/39/full/ "Hubble Directly Observes Planet Orbiting Fomalhaut"]. Hubblesite. {{en}}</ref> joten se lienee sublimoitunut, mikäli Auringon säteily kohdistuu suoraan siihen. Vesijää voi toki liikkua Ceresin syvempiin kerrostumiin, mutta poistuu sieltä melko nopeasti. Niinpä vesijään höyrystymistä on vaikeaa havaita. Voisi olla mahdollista havaita höyrystymistä esimerkiksi uusien kraatterien lähistöltä. Ultraviolettihavaintoja on tehty etenkin Ceresin pohjoisnavalla.<ref>A'Hearn, Michael F.; Feldman, Paul D. (1992). [http://adsabs.harvard.edu/abs/1992Icar...98...54A "Water vaporization on Ceres"]. ''Icarus'' '''98''': 54–60. {{en}}</ref> Vuoden 2014 alussa [[Euroopan avaruusjärjestö]]n [[Herschel (avaruusobservatorio)|Herschel]]-[[avaruusteleskooppi|avaruusteleskoopin]] avulla havaittiin Cereksessä tapahtuvan [[vesihöyry]]n purkauksia. Lähes kaikki vesi purkautui kahdelta alueelta Ceresin pinnalla, tuottaen arviolta noin 6 kg vesihöyryä sekunnissa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun vesihöyryä havaittiin varmuudella asteroidivyöhykkeen kohteen ympärillä. Tämä antoi lisätodisteita Ceresin kaasukehän olemassaolosta. Syy purkauksiin on todennäköisesti jään [[sublimoituminen]], eli muuttuminen kaasuksi Auringon lämmön vaikutuksesta. Toinen mahdollinen selitys Ceresin aktiivisuuteen olisi [[kryovulkanismi]].<ref name="Ceresvapour"/>
== Mahdollinen elämä ==
Rivi 98:
[[1800-luku|1800-luvulla]] Cereksestä ei tiedetty vielä juuri muuta kuin sen [[ellipsirata|kiertorata]], ja se ettei kappaleen koko ole kovin suuri. Tarkka koko ei kuitenkaan ollut tuolloin vielä tiedossa, ja eri [[tähtitieteilijä]]t esittivät hyvin erilaisia arvioita sen koosta. Syy koon arvioinnin hankaluuteen oli se, etteivät tuon ajan parhaatkaan kaukoputket pystyneet näyttämään Cerestä muuna kuin pelkkänä valopisteenä. Brittiläinen tähtitieteilijä [[William Herschel]] arvioi Cereksen läpimitan olevan vain 259 km, mikä on selvästi pienempi kuin todellinen arvo. Saksalainen tähtitieteilijä [[Johann Hieronymus Schröter]] puolestaan arvioi Cereksen läpimitaksi jopa 2 613 km. Tämä arvio oli kuitenkin huomattavasti todellista suurempi.<ref name="minorplanets"/><ref name="Elements of astronomy"/><ref name="Astronomy simplified"/><ref name="HistoricalDiametersAsteroids">{{Lehtiviite | Tekijä = D. W. Hughes | Otsikko = The Historical Unravelling of the Diameters of the First Four Asteroids| Julkaisu = Quarterly Journal of the Royal Astronomical Society | Ajankohta = 1994| Vuosikerta = 35| Numero = 3| Sivut = 331| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1994QJRAS..35..331H&data_type=PDF_HIGH&whole_paper=YES&type=PRINTER&filetype=.pdf| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF| Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
1800-luvun alkupuolella arveltiin (muun muassa Schröter), että Cereksellä olisi tiheä [[kaasukehä]]. Nykyisin tiedetään ettei sillä kuitenkaan sellaista ole. 1890-luvulla [[E. E. Barnard]] selvitti, että Ceres, eikä suinkaan [[2 Pallas|Pallas]] tai [[4 Vesta|Vesta]], on suurin asteroidi. Barnard selvitti myös neljän ensinnä löydetyn asteroidin [[albedo]]jen olevan erilaiset. Cereksen läpimitta selvisi melko tarkasti vasta sen tehdessä tähdenpeiton 13. marraskuuta 1984. Tällöin sen keskimääräiseksi läpimitaksi saatiin 932,6 ± 5,2 km.<ref name="HistoricalDiametersAsteroids"/> Cerestä tarkasteltiin [[Hubble-avaruusteleskooppi|Hubble-avaruusteleskoopilla]] vuosina 2003–2004.<ref name="HubbleColorCeres">{{Verkkoviite | Osoite = http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2005/27/image/d/ | Nimeke = Largest Asteroid May Be 'Mini Planet' with Water Ice| Tekijä = NASA, ESA, J. Parker (Southwest Research Institute), P. Thomas (Cornell University), L. McFadden (University of Maryland, College Park), and M. Mutchler and Z. Levay (STScI) | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 7.9.2005| Julkaisupaikka = Hubble Site| Julkaisija = | Viitattu = 31.1.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi vuoden 2014 alun havainnot [[Herschel (avaruusobservatorio)|Herschel]]-[[avaruusteleskooppi|avaruusteleskoopilla]] osoittivat Cereksessä olevan [[vesihöyry]]ä, mikä viittasi että kääpiöplaneetalla olisi jäinen pinta ja mahdollisesti ohut kaasukehä.<ref name="Ceresvapour"/>
===Dawn-luotain===
| |||