Ero sivun ”Latvia” versioiden välillä

 

== Maantiede ==

[[Tiedosto:Turaidas skats uz Gauju 2okt04.JPG|thumb|left|180px|Maisemaa [[Gaujan kansallispuisto]]sta]]

[[Tiedosto:Jurmala, pláž a moře (2).jpg|thumb|180px|left|[[Jūrmala]]n rantaa Riianlahdelle.]]

Vilkkaan kauppareitin ansiosta alueelle alkoi 1100-luvun loppupuolella muuttaa [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|saksalaisia]] kauppiaita. He toivat mukanaan myös [[kristinusko]]n: munkki [[Meinhard]] perusti 1186 Väinäjoen varteen [[Ykskylä]]än (nyk. [[Latvian kieli|latv.]] Ikšķile) kirkon. Hänestä tuli Liivinmaan piispa, joka toimi [[Bremen]]in arkkipiispan alaisuudessa. 1199 Liivinmaan piispaksi nimitettiin [[Albert von Buxhövden]], joka ryhtyi käännyttämään Liivinmaan kansoja. Hän perusti 1201 Väinäjoen suuhun [[Riika|Riian]] kaupungin, ja hänen johdollaan siellä luotu [[kalparitaristo]] eli Liivinmaan ritarikunta valtasi nopeasti koko Liivinmaan ja käännytti sen väestön kristinuskoon. Kuurinmaakin valloitettiin vuosina 1230-31. Semgallit jatkoivat vastarintaa vuoteen 1264 saakka. Kalparitaristo liittyi 1237 [[Saksalainen ritarikunta|saksalaiseen ritarikuntaan]] ja balttien antautumisen myötä [[Vanha-Liivinmaa|Liivinmaan]] rajat vakiintuivat.<ref name="leikola" /><ref>Ceruzis 2007, s. 8–9.</ref>

 

 

Ritarikuntavaltion hajoaminen 1500-luvulla synnytti valtatyhjiön, jonka täytti ensin [[Puola]]. Vuosina 1558–1583 käytiin [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] ja sen länsinaapurien, lähinnä Puolan kesken [[Liivinmaan sota]], jonka lopputuloksena [[Vironmaa]] joutui Ruotsille, Liivinmaa ja [[Latgallia]] [[Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta|Kuurinmaan herttuakunnalle]]. Ruotsi vahvisti asemiaan valtaamalla vuonna 1621 Riian, joka samoin kuin koko Liivinmaa liitettiin Ruotsiin [[Altmarkin rauha]]ssa 1629. Liivinmaan papiston ja virkamiehistön kouluttamiseksi kuningas [[Kustaa II Aadolf]] perusti [[Tartto]]on [[Tarton yliopisto|yliopiston]] vuonna 1632.<ref name="leikola" />