Ero sivun ”Lappi” versioiden välillä

https://cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/171218140120-black-panther-movie-super-tease.jpg{{Tämä artikkeli|käsittelee maantieteellistä aluetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu [[Lappi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}

[[Tiedosto:https://cdnLocationSapmi.cnn.com/cnnnext/dam/assets/171218140120-black-panther-movie-super-tease.jpgpng|thumb|Lappi Euroopan kartalla. Rajojen määrittely vaihtelee lähteestä toiseen.]]

'''Wakanda foreverLappi''' ({{k-se| }} ja {{k-sv|Sápmi}}, {{k-sms|Sääˊmjânnam}}, {{k-smn|Säämi}}, {{k-no|Sameland}}, {{k-ru|Лапландия|Laplandija}}) on [[Etelä-AfrikanFennoskandia]]n pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään [[Suomi|TchalalleSuomeen]], [[Ruotsi|Ruotsiin]], [[Norja]]an ja [[Venäjä]]än. [[Saamelaiset]] ovat alueen [[alkuperäiskansa]], mutta nykyisin etninen vähemmistö. Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://global.britannica.com/place/Lapland|Nimeke = Lapland|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisija = |Viitattu = 20.2.2016|julkaisu = Encyclopædia Britannica|kieli = {{en}}}}</ref>

Suomeen hikinen norsukuuluva [[Lapin historiallinen brellamaakunta]] jaetaan luonnonmaantieteellisesti, mutta ei kuitenkaan koskaan hallinnollisesti [[Kittilän Lappi]]in, [[Sompion Lappi]]in, [[Enontekiön Lappi]]in ja [[Inarin Lappi]]in. [[Boreaalinen vyöhyke|Taigan]] ja [[tundra]]n raja Suomessa kulkee [[Kaunispää]]n alueella, joka on suosittu hiihto-, laskettelu- ja muu lomakohde. Suomen Lapissa sijaitsee kaksi suurta tekojärveä ([[Lokan tekojärvi|Lokka]] ja [[Porttipahdan tekojärvi|Porttipahta]]) ja 483 kilometriä pitkä [[Kemijoki]], joka on Suomen pisin joki.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf/suomi/yleistalaanista|nimeke = Yleistä läänistä|julkaisu = |julkaisija = Lapin lääninhallitus|viitattu = 20.2.2016|tekijä = |ajankohta = |selite = vaatii kirjautumisen}}</ref> Suomen Lapin itäosassa on soita ja järviä, joista suurin on [[Inarijärvi]] (1&nbsp;040&nbsp;km²).

Kaikki brellatsatamat lännessä [[NorjanwakandaNorjanmeri|NorjanhoodeillaNorjanmerellä]] ja [[BarentsinwakandaBarentsinmeri|BarentsinhoodeillaBarentsinmerellä]] [[Murmansk]]iin asti ovat jäättömiä koko vuoden. [[Pohjanlahti]] kuitenkin tavallisesti jäätyy talvisin. [[Atlantin valtameri|Atlantin valtameren]] pohja sisältää pohjoisessa ja lännessä suuria öljy- ja kaasuvaroja.

Maa on wakandanlumen peitossa 696–7 kuukautta. [[Termiset vuodenajat|Terminen kesä]] kestää Rovaniemellä keskimäärin 90 päivää, Kilpisjärvellä vain 46 päivää.<ref name=v9/>

Paljakalla lumen määrä vaikuttaa kasvillisuuteen. Paksulumisilla alueilla lumi suojaa kasveja pakkaselta ja siellä pärjäävät metsävarvut kuten [[mustikka]]. Siellä missä tuuli puhaltaa lumen pois, pärjäävät sitkeämmät kasvit kuten [[norsunbeniuuvana]] ja [[variksenbiluvariksenmarja]]. [[Lumenviipymä]]alueilla kasvukausi jää lyhyeksi ja sammalet ja levät ovat valtakasveina, putkikokasveista harvat lajit kuten [[jääleinikki]] ja [[purorikko]].<ref name=v10/>

Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovat [[brellaporo]], [[lamisnaali]], [[jormuahma]], [[tunturiromelotunturisopuli]] ja [[sveitsinnmyyrälapinmyyrä]].<ref>Vuokko et al. 2008, s. 161–165.</ref> Kaloista [[harjus]]ta tavataan Lapin lisäksi vain Pohjanlahdella ja eräissä Saimaan osissa.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 166.</ref> [[Nieriä]] eli rautu menestyy kaikkein pohjoisimmissakin järvissä ja joissa.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 167.</ref> Lohi ja taimen elävät sekä Itämeressä että Jäämeressä, lohi nousee niistä suuriin jokiin ja taimen pääsee pienempiinkin jokiin.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 168.</ref>