Ero sivun ”Parodia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäsin viitteitä lainsäädäntöön, sillä ilmiö on paitsi kulttuurillinen myös oikeudellinen.
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Blind justice) ja palautettiin versio 16883409, jonka on tehnyt Kospo75: suoraa lainausta sivustolta https://parodia.turre.com/
Rivi 3:
'''Parodia''' eli '''ivamukaelma''' on ivallinen, piikittelevä, liioitteleva tai koominen toisen (yleisön tunteman) teoksen jäljitelmä (myös pienet viittaukset kohteeseen riittävät). Alkuperäinen teos tehdään naurunalaiseksi. Parodia voi kohdistua myös johonkin lajityyppiin, jolloin irvaillaan lajityypin [[Klisee|kliseille]]. Reaalimaailmankin asioita voi parodioida, kuten jonkun elämäntyyliä.
 
Parodia muistuttaa [[satiiri]]a. Erona on se, että parodialla tarkoitetaan teoksen mukaelmaa, kun taas satiiri kohdistaa ivan yhteiskunnan vääryyksiin ja heikkouksiin sekä ihmisten paheisiin. Niinpä satiirinen elokuva käsittelee yhteiskunnallista ilmiötä tai paheellisesti toimivaa henkilöä, kun taas parodinen elokuva mukailee toista elokuvaa tai kokonaista lajityyppiä. Merkitykset ovat kuitenkin osittain sekoittuneet: parodiaa käytetään myös satiirisen merkityksessä tai se voidaan lukea satiirin alalajiksi. Ne eroavat puhtaasta [[Komiikka|komiikasta]] sikäli, että ne käyttävät naurua kuvauskohdetta vastaan. Ivailussa ei herätetä suvaitsevuutta tai myötäelämistä kohteeseensa.<ref name="ens">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–Sukulaisuus) | Sivu = 6100, art. satiiri | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn = 951-1-05637-9}}</ref>
Parodialla tarkoitetaan yleensä mukaelmaa, jossa viitataan johonkin olemassa olevaan teokseen selvästi havaittavissa olevalla tavalla. Parodia on merkittävä väline yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisessa ja aikalaisilmiöiden tarkastelussa, mutta parodiaa käytetään myös puhtaasti kaupallisessa tarkoituksessa.
 
Parodia muistuttaa [[satiiri]]a. Erona on se, että parodialla tarkoitetaan teoksen mukaelmaa, kun taas satiiri kohdistaa ivan yhteiskunnan vääryyksiin ja heikkouksiin sekä ihmisten paheisiin. Niinpä satiirinen elokuva käsittelee yhteiskunnallista ilmiötä tai paheellisesti toimivaa henkilöä, kun taas parodinen elokuva mukailee toista elokuvaa tai kokonaista lajityyppiä. Merkitykset ovat kuitenkin osittain sekoittuneet: parodiaa käytetään myös satiirisen merkityksessä tai se voidaan lukea satiirin alalajiksi. Ne eroavat puhtaasta [[Komiikka|komiikasta]] sikäli, että ne käyttävät naurua kuvauskohdetta vastaan. Ivailussa ei herätetä suvaitsevuutta tai myötäelämistä kohteeseensa.<ref name="ens">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–Sukulaisuus) | Sivu = 6100, art. satiiri | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn = 951-1-05637-9}}</ref>
 
Yksi tunnetuimmista ja suosituimmista nykyajan parodiakirjailijoista on [[Terry Pratchett]] ''[[Kiekkomaailma]]''-sarjallaan.
 
=== Parodia ja laki ===
Perinteisten kirjallisten ja taiteellisten teosten, niiden tekijöiden ja aiheiden ohella parodia voi kohdistua esimerkiksi tavaramerkkeihin, tavaramerkkien haltijoihin tai tavaramerkkeihin liittyviin ilmiöihin.
 
Euroopan unionin tuomioistuin on Deckmyn ja Vrijheidsfond-ratkaisussaan ([http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:62013CC0201 C-201/13]) todennut parodian olevan EU-oikeudellinen käsite. Parodia peruskäsitteenä tulkitaan näin ollen laajaksi.
 
Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan parodian tunnusmerkkien täyttymiseen riittää, että parodiassa viitataan alkuperäiseen teokseen ja ilmaisu poikkeaa selvästi alkuperäisestä. Lisäksi edellytetään, että parodia on huumorin tai pilailun ilmentymä.
 
Suomen laissa parodian asema voidaan perustella perustuslain 12 §:n turvaamalla sananvapaudella, johon kuuluu oikeus julkaista ajatuksia ja mielipiteitä kirjallisessa ja taiteellisessa muodossa sekä perustuslain 16 §:n taiteen vapaudella. Ilmaisu- ja sananvapaus ovat lähtökohtaisesti sisältö- ja välineneutraaleja.
 
Joskus alkuperäisen teoksen parodisointi voidaan oikeuttaa myös tekijänoikeuslain 22 §:n sitaattioikeuden nojalla. Vaikka oikeuskirjallisuudessa parodian on lähtökohtaisesti katsottu rajoittavan alkuperäisen tekijän yksinoikeutta, tekijänoikeuslaki ei sinänsä mainitse parodiaa tekijänoikeuden poikkeuksena.
 
== Tunnettuja parodioita ==
Rivi 62 ⟶ 49:
* [http://www.amiright.com Am I Right? -sivusto on omistautunut musiikkiparodioille.] {{en}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:1998-03-18;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:9906,1:0:0:0:0:0:| Nimeke = Mahdotonta menoa| Tekijä = Laine, Jarkko | Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 17.3.1998 }}{{404}}
* Turre Legal tuottama [https://parodia.turre.com/ parodian oikeudellista arviota koskeva verkkosivu]
 
{{tynkä/Kulttuuri}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Parodia