Wikipedia

Ero sivun ”Iridium” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p lähde lisätty
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kuvaa alkuainetta nimeltä iridium. [[Iridium (yritys)|Iridium]] on myös satelliittipuhelinoperaattori.}}
{{Alkuaine|nimi=Iridiumiridium
|tunnus=Ir
|edellinen=[[Osmiumosmium]]
|seuraava=[[Platinaplatina]]
|edellinen-tunnus=[[Rodium|Rh]]
|seuraava-tunnus=[[Meitnerium|Mt]]
|sijaintikuva=[[Kuva:Ir-TableImage.png|250px]]
|järjestysluku=77
|luokka=[[Siirtymämetallisiirtymämetalli]]
|lohko=d
|ryhmä=9
Rivi 14:
|tiheys=22,562
|kovuus=6,5
|väri=Hopeanharmaahopeanharmaa
|löytövuosi=1803
|löytäjä=Smithson Tennant
Rivi 24:
|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 32, 15, 2
|hapetusluvut=+II, +III, +IV, +VI
|kiderakenne=Pintakeskeinenpintakeskeinen kuutiollinen
|olomuoto=Kiinteäkiinteä
|sulamispiste-kelvin=27192 719
|sulamispiste-celsius=24462 446
|kiehumispiste-kelvin=47014 701
|kiehumispiste-celsius=44284 428
|moolitilavuus=8.,5
|höyrystymislämpö=231.,8
|sulamislämpö=41.,12
|höyrynpaine=
|höyrynpaine-lämpötila=
|äänen-nopeus=4825 m/s4 825
|äänen-nopeus-lämpötila=20
|elektronegatiivisuus=2,2
|ominaislämpökapasiteetti=25,10
|sähkönjohtavuus=21,2 · 10<sup>6</sup>
|lämmönjohtavuus=147
|CAS-numero= 7439-88-5
}}
 
'''Iridium''' ({{k-la|iridium}}, sanasta ''iris'', 'sateenkaari'’sateenkaari’) on raskas, hauras valkoinen [[metalli]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Ir'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anja Haavisto, Marjatta Soininen, Kiuru Varho | Nimeke = Maol-taulukot - Kemia | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1998 | Sivu = 154}}</ref>. Iridium on huoneenlämpötilassa lähes yhtä tiheää kuin [[osmium]]: ne ovat tiheimpiä metalleja, kumpikin on lähes kaksi kertaa niin tiheää kuin lyijy.<ref>{{Lehtiviite| Otsikko = Is Osmium Always the Densest Metal? | Julkaisu = Johnson Matthey Technology Review | Vuosikerta = 58 | Numero = 3 | Sivu = 137-141 | Julkaisija = Johnson Matthey Plc | Tekijä = John W. Arblaster | Ajankohta = 1.7.2014 | Kieli = {{en}} | www= http://www.technology.matthey.com/article/58/3/137-141/ | Doi = 10.1595/147106714x682337 | Viitattu=26.11.2016}}</ref> Iridium on [[platina]]a muistuttava [[jalometalli]]. Se kestää kaikista metalleista parhaiten [[korroosio]]ta, eikä se liukene happoihin, ei edes [[kuningasvesi|kuningasveteen]]. Kemiallisesti se [[kemiallinen reaktio|reagoi]] vain [[halogeeni|halogeenien]] ja eräiden sulien [[suola|suolojen]] kanssa.
[[Kuva:Iridium-2.jpg|thumb|left|Iridiumia]]
Iridiumia käytetään [[lejeerinki]]nä standardipainojen ja -mittojen sekä lämmönkestävien kappaleiden valmistamiseen ja [[platina]]n seostamiseen. Sitä käytetään jonkin verran myös [[elektroniikka|elektroniikassa]] sekä autojen [[sytytystulppa|sytytystulppien]] kärkien päällysteenä.<ref name=HS>{{verkkoviite | Osoite = http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/77.html | Nimeke = Meteoriitin ikiaine ei ruostu | Tekijä = Timo Paukku | Julkaisija = Helsingin Sanomat 31.1.2006 (alkuainesarjan artikkeli iridiumista | Viitattu = 12.7.2008}}</ref>
 
[[Brittiläinen]] [[Smithson Tennant]] löysi iridiumin [[Antoine de Fourcroy]]n, [[Louis Nicolas Vauquelin]]in ja [[Hippolyte-Victor Collet-Descotils]]in tutkimusten perusteella. Se on kaikista [[alkuaine]]ista harvinaisimpia, ja sitä on maankuoressa keskimäärin vain 0,001 &nbsp;[[ppm]]. Sitä tuotetaan maailmassa noin 3000 3&nbsp;000&nbsp;kg vuodessa.<ref name=HS />
 
Tavallista suurempina pitoisuuksina iridiumia on kuitenkin niissä maaperän kerrostumissa, jotka ovat syntyneet [[liitukausi|Liitu-]] ja [[tertiäärikausi|tertiäärikauden]] vaihteessa noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Tätä on pidetty ratkaisevana todisteena sille, että tuohon aikaan Maahan törmäsi avaruudesta tullut [[asteroidi]], joka sai aikaan laajaa tuhoa ja johti muun muassa [[dinosaurus|dinosaurusten]] sukupuuttoon.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Iridium”