Ero sivun ”Jyväskylän rautatieasema” versioiden välillä

Jyväskylän asema on avattu vuonna [[1897]], kun [[Jyväskylä]] liitettiin [[Suomen rataverkko]]on ja [[Haapamäki–Jyväskylä-rata|rautatie Haapamäeltä]] valmistui. Rautatie Jyväskylästä [[Suolahti|Suolahdelle]] valmistui [[1898]]. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa [[kansallisromantiikka|kansallisromanttista]] puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina [[1923]] ja [[1968]]–[[1969|69]]. Lisäksi asema-alueella sijaitsevat tältä aikakaudelta asemapäällikön asuinrakennus ja varastorakennus sekä myöhempinä lisinä muun muassa [[Thure Hellström]]in suunnittelema asemaravintola ([[1916]]) ja kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta talousrakennuksineen ([[1921]]). Rautatieaseman alue kuuluu sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta <ref>YM, päätös 9.12.1998 diaarinro 2/562/96</ref> sekä Museoviraston kokoomainventointiin valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.<ref name=":0" />

 

 

Aseman yhteydessä toimi vaiheittain vuosina 1890–1950 rakennettu [[veturitalli]]. Asemakaavalla suojellun rakennuksen pinta-ala on 2 100 m². Kaupunki myi rakennuksen vuonna 2006 Kiinteistö Oy Jyväskylän Luovan toiminnan keskukselle kulttuurikäyttöön. Sitä ennen rakennus oli pääosin vuokrattuna varastokäyttöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyvaskyla.fi/tilapalvelu/ajankohtaista/uutisarkisto | Nimeke = Jyväskylän Tilapalvelu: Uutisarkisto | Selite = Veturitalli-rakennus myydään kulttuurikäyttöön | Julkaisu = | Ajankohta = 21.3.2006 | Julkaisija = Jyväskylän Tilapalvelu | Viitattu = 26.10.2009 }}</ref>