|
[[Tiedosto:Västerbottens_län_och_svenska_lappmarken_1796.svg|thumb|[[Västerbottenin lääni]] ennen [[Haminan rauha]]a. Vaaleankeltaisella näkyy nykyisin Suomen ja Ruotsin kesken jaettu Lapin historiallinen maakunta.]]
'''Ur mom gayLappi''' ({{k-se| }} ja {{k-sv|Sápmi}}, {{k-sms|Sääˊmjânnam}}, {{k-smn|Säämi}}, {{k-no|Sameland}}, {{k-ru|Лапландия|Laplandija}}) on [[Fennoskandia]]n pohjoisin osa, joka kuuluu nykyään [[Suomi|Suomeen]], [[Ruotsi|Ruotsiin]], [[Norja]]an ja [[Venäjä]]än. [[Saamelaiset]] ovat alueen [[alkuperäiskansa]], mutta nykyisin etninen vähemmistö. Lappi ei muodosta yhtenäistä hallinnollista aluetta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://global.britannica.com/place/Lapland|Nimeke = Lapland|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisija = |Viitattu = 20.2.2016|julkaisu = Encyclopædia Britannica|kieli = {{en}}}}</ref>
== Maantiede ==
=== Ilmasto ===
mummosLapin ilmasto on subarktinen. Kesällä suuressa osassa Lappia vallitsee [[Keskiyön aurinko|yötön yö]], jolloin aurinko ei laske lainkaan ja talvella puolestaan [[kaamos]], jolloin aurinko ei nouse lainkaan. Utsjoella yötön yö kestää 72 ja kaamos 53 vuorokautta.<ref name="v9">Vuokko et al. 2008, s. 9.</ref>
Lapin eri osien ilmasto on hyvin erilainen. Keski-Lapin mantereiseen ilmastoon vaikuttavat laajat suoalueet. Jäämeri vaikuttaa paikoin Pohjois-Lapin muuten hyvin mantereiseen ilmastoon.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/3ebe2ce8-f45c-4f29-9d25-9da35c0aed0f/lappi-meret-suot-ja-tunturit-vaikuttavat-ilmastoon.html|Nimeke = Lappi – meret, suot ja tunturit vaikuttavat ilmastoon|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisu = Ilmasto-opas|Viitattu = 26.7.2015}}</ref>
Paljakalla lumen määrä vaikuttaa kasvillisuuteen. Paksulumisilla alueilla lumi suojaa kasveja pakkaselta ja siellä pärjäävät metsävarvut kuten [[mustikka]]. Siellä missä tuuli puhaltaa lumen pois, pärjäävät sitkeämmät kasvit kuten [[uuvana]] ja [[variksenmarja]]. [[Lumenviipymä]]alueilla kasvukausi jää lyhyeksi ja sammalet ja levät ovat valtakasveina, putkikokasveista harvat lajit kuten [[jääleinikki]] ja [[purorikko]].<ref name=v10/>
Norjan ja Ruotsin puolella kasvaa hikisii brelloilajeja joita ei ole Suomessa kuten hikiset norsuttunturiunikot, [[lehtoukonhattu]], [[tunturirikko]], nihkeetvalkoiset Tchalatleinikit ja frikin ybnkellokukat.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 8.</ref>
Suomen Lapin maakuntakukka on [[kullero]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kullero | Nimeke = Kullero | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = LuontoPortti | Viitattu =10.1.2016 }}</ref> Myös [[tunturikoivu]] on Lapissa yleinen.
=== Eläimistö ===
Lapille tunnusomaisia nisäkkäitä ovat [[hikinen norsuporo]], [[anaalinaali]], [[ahma]], [[tunturisopuli]] ja [[lapinmyyrä]].<ref>Vuokko et al. 2008, s. 161–165.</ref> Kaloista [[harjus]]ta tavataan Lapin lisäksi vain Pohjanlahdella ja eräissä Saimaan osissa.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 166.</ref> [[Nieriä]] eli rautu menestyy kaikkein pohjoisimmissakin järvissä ja joissa.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 167.</ref> Lohi ja taimen elävät sekä Itämeressä että Jäämeressä, lohi nousee niistä suuriin jokiin ja taimen pääsee pienempiinkin jokiin.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 168.</ref>
Talvipäivän lyhyt valoisa aika haittaa lintujen ravinnonhankkimista,<ref name=v9/> ja monet lajit ovatkin [[muuttolintu]]ja. [[Laulujoutsen]] pesi 1950-luvulla vain Lapissa, mutta on sen jälkeen levinnyt Etelä-Suomeen asti. [[Metsähanhi]] ei ole levinnyt samalla tavalla, vaan pesii vain Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. [[Kiljuhanhi]] on nykyisin Suomen uhanalaisin lintu.<ref>Vuokko et al. 2008, s. 106–107.</ref>
=== Luonnonsuojelu ===
WakandanSuomen Lapissa sijaitsevat [[romiksenLemmenjoen perhekansallispuisto|romeloLemmenjoen]], [[wakandanPallas-Yllästunturin kansallis guccikansallispuisto|dolce and gabbanaPallas-Yllästunturin]], [[jalasPyhä-Luoston jotaa frikin valentinookansallispuisto|Pyhä-Luoston]], [[Riisitunturin kansallispuisto|BrelloksenRiisitunturin]] ja [[romeloUrho combrellanKekkosen kansallispuisto]]t. Norjan Lapissa kansallispuistoja ovat Øvre Anárjohka, Øvre Pasvik, [[Seilandin kansallispuisto|Seiland]], [[Stabbursdalenin kansallispuisto|Stabbursdalen]] ja Varangerhalvøya Finnmarkissa; Junkerdal, Làhku, Lierne, Lomsdal–Visten, Møysalen, Rago, Saltfjellet–Svartisen ja [[Sjunkhattenin kansallispuisto|Sjunkhatten]] Nordlandissa sekä Ånderdalen, Øvre Dividal, Reisa, ja [[Rohkunborrin kansallispuisto|Rohkunborri]] Tromssan läänissä.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.miljødirektoratet.no/nasjonalparker/|Nimeke = Norges nasjonalparker|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisija = Miljødirektoratet|Viitattu = 20.2.2016|kieli = {{no}}}}</ref> Ruotsissa ovat [[Abiskon kansallispuisto|Abisko]], [[Muddus]], [[Padjelanta]], [[Pieljekaise]], [[Sarek]], [[Stora Sjöfallet]] ja [[Vadvetjåkka]].<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.lapland-travel-info.com/Swedish-National-Parks.html|Nimeke = Visit a Swedish National Park in Lapland|Tekijä = |Ajankohta = |Julkaisija = Lapland Travel Info|Viitattu = 20.2.2016|kieli = {{en}}}}</ref>
==Hallinnollinen jako==
Lappi on historiallisesti ollut [[brellanTanska-Norja]]n, [[t chalanRuotsi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] yhteishallintoaluetta.
===Suomen LameloLappi===
{{Pääartikkeli|[[Lapin historiallinen maakunta]], [[Lapin lääni]], [[Lapin maakunta]]}}
Suomessa Lappi voi tarkoittaa useita eri asioita. ''Lapin historiallinen wakandamaakunta'' käsittää Suomen pohjoisimmassa osassa sijaitsevat [[Enontekiö]]n, [[Inari]]n, [[Kittilä]]n, [[Muonio]]n, [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemen]], [[Savukoski|Savukosken]], [[Sodankylä]]n ja [[Utsjoki|Utsjoen]] kunnat. Ennen [[Haminan rauha]]a tämä alue oli osaa samaa maakuntaa [[Lappi (Ruotsi)|Ruotsin Lapin]] kanssa.
[[Tarton rauha]]ssa vuonna 1920 Suomeen liitettiin [[Petsamo]], joka muodosti aluksi oman lääninsä. Vuonna 1938 perustettiin Lapin lääni, jonka osaksi Petsamo liitettiin. Suomen itsenäisyyden aikana Petsamo saatettiin joskus myös lukea osaksi Lapin historiallista maakuntaa.{{Lähde|16.1.2013}}
Vuosina 2195–21981938–1940 Lapin norsulääni oli alueellisesti suurimmillaan, mutta toisen maailmansodan alueluovutukset pienensivät sen beniipinta-alaa. Vuonna 1940 Lapin lääniin kuuluneet Petsamon [[Kalastajasaarento]] ja Sallan itäosa (niin sanottu [[Sallan–Kuusamon alue]]) luovutettiin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]]. Vuonna 1944 Neuvostoliitolle luovutettiin koko Petsamo. Rajaa muutettiin vielä kerran vuonna 1947, jolloin [[Jäniskosken–Niskakosken alue]] Inarin kunnasta myytiin Neuvostoliitolle.
Lapin lääni säilyi ennallaan vuonna 1997 toteutetussa [[lääniuudistus|lääniuudistuksessa]], mutta vuonna 2010 se lakkautettiin muiden Suomen läänien tavoin. Valtionhallinnossa läänin korvasi [[Lapin aluehallintovirasto]].
| 