Ero sivun ”Geenitekniikka” versioiden välillä

Siitä on laaja [[tieteellinen konsensus]], että tarjolla olevasta [[Geenimuunneltu organismi|GM]]-peräisestä ruoasta ei koidu suurempaa vaaraa kuin perinteisestä.<ref name="AAAS">American Association for the Advancement of Science (AAAS), Board of Directors (2012). [http://www.aaas.org/news/releases/2012/1025gm_statement.shtml Legally Mandating GM Food Labels Could Mislead and Falsely Alarm Consumers]</ref><ref name="decade_of_EU-funded_GMO_research">{{cite bookKirjaviite |title Nimeke = A decade of EU-funded GMO research (2001-2010)|url www = http://ec.europa.eu/research/biosociety/pdf/a_decade_of_eu-funded_gmo_research.pdf|format Tiedostomuoto = PDF|year Vuosi = 2010 |publisher Julkaisija = Directorate-General for Research and Innovation. Biotechnologies, Agriculture, Food. European Union | doi= 10.2777/97784 |isbn ISBN = 978-92-79-16344-9 |quote Selite = "The main conclusion to be drawn from the efforts of more than 130 research projects, covering a period of more than 25 years of research, and involving more than 500 independent research groups, is that biotechnology, and in particular GMOs, are not per se more risky than e.g. conventional plant breeding technologies." (ps. 16)}}</ref><ref name="Ronald">{{cite journalLehtiviite | authorTekijä = Ronald, Pamela | titleNimeke = Plant Genetics, Sustainable Agriculture and Global Food Security | journalJulkaisu = Genetics | volumeVuosikerta = 188 | issueNumero = 1 | pagesSivut = 11–20 | yearVuosi = 2011 | urlwww =http://www.genetics.org/content/188/1/11.long}}</ref><ref name="WHO">World Health Organization. [http://www.who.int/foodsafety/publications/biotech/20questions/en/ Food safety: 20 questions on genetically modified foods.] Accessed December 22, 2012.</ref><ref name=FAO2004>FAO, 2004. [http://www.fao.org/docrep/006/Y5160E/y5160e10.htm#P3_1651The State of Food and Agriculture 2003–2004. Agricultural Biotechnology: Meeting the Needs of the Poor]. Food and Agriculture Organization of the United Nations, Rome. "Currently available transgenic crops and foods derived from them have been judged safe to eat and the methods used to test their safety have been deemed appropriate. These conclusions represent the consensus of the scientific evidence surveyed by the ICSU (2003) and they are consistent with the views of the World Health Organization (WHO, 2002). These foods have been assessed for increased risks to human health by several national regulatory authorities (inter alia, Argentina, Brazil, Canada, China, the United Kingdom and the United States) using their national food safety procedures (ICSU). To date no verifiable untoward toxic or nutritionally deleterious effects resulting from the consumption of foods derived from genetically modified crops have been discovered anywhere in the world (GM Science Review Panel). Many millions of people have consumed foods derived from GM plants - mainly maize, soybean and oilseed rape - without any observed adverse effects (ICSU)."</ref><ref name=Other>Other sources:

*{{cite journalLehtiviite | authorTekijä = Miller, Henry | titleNimeke = A golden opportunity, squandered | journalJulkaisu = Trends in Biotechnology | volumeVuosikerta = 27 | issueNumero = 3 | pagesSivut = 129–130 | yearVuosi = 2009 | urlwww = http://goldenrice.org/PDFs/Opportunity_squandered_Miller_TIBTEC_2009.pdf }}

*{{citeLehtiviite journal|last Tekijä = Bett|first=, Charles|coauthors= & Ouma, James Okuro; & Groote, Hugo De |title Nimeke = Perspectives of gatekeepers in the Kenyan food industry towards genetically modified food |journal Julkaisu = Food Policy |date Ajankohta =August elokuu 2010 |volume Vuosikerta = 35 |issue Numero = 4|pages Sivut = 332–340 | doi=10.1016/j.foodpol.2010.01.003}}

*{{cite journalLehtiviite | authorTekijä = Li, Quan |author2=& McCluskey, Jill |author3=& Wahl, Thomas | titleNimeke = Effects of information on consumers’ willingness to pay for GM-corn-fed beef | journalJulkaisu = Journal of Agricultural and Food Industrial Organization | volumeVuosikerta = 2 | issueNumero = 2 | pagesSivut = 1–16 | yearVuosi = 2004 | urlwww = http://www.researchgate.net/publication/24015285_Effects_of_Information_on_Consumers%27_Willingness_to_Pay_for_GM-Corn-Fed_Beef }}

*Dr. Christopher Preston, AgBioWorld 2011. [http://www.agbioworld.org/biotech-info/articles/biotech-art/peer-reviewed-pubs.html Peer Reviewed Publications on the Safety of GM Foods.]</ref> Ei ole mitään todisteita siitä, että markkinoille hyväksytyn GM-ruoan kuluttamisesta olisi haittoja terveydelle.<ref name="AMA">American Medical Association (2012). [http://www.ama-assn.org/resources/doc/csaph/a12-csaph2-bioengineeredfoods.pdf Report 2 of the Council on Science and Public Health: Labeling of Bioengineered Foods]</ref><ref name=NRC2004>United States [[Institute of Medicine]] and [[United States National Research Council|National Research Council]] (2004). Safety of Genetically Engineered Foods: Approaches to Assessing Unintended Health Effects. National Academies Press. [http://www.nap.edu/catalog.php?record_id=10977#toc Free full-text]. National Academies Press. See pp11ff on need for better standards and tools to evaluate GM food.</ref><ref name="Key">{{cite journalLehtiviite | authorTekijä = Key S, & Ma JK, & Drake PM | titleNimike = Genetically modified plants and human health | journalJulkaisu = J R Soc Med | volumeVuosikerta = 101 | issueNumero = 6 | pagesSivut = 290–8 | yearVuosi = kesäkuu 2008 | month = June | pmid = 18515776 | pmc = 2408621 | doi = 10.1258/jrsm.2008.070372 }}</ref>

Geenitekniikan puolustajien mielestä geenimuuntelulla voitaisiin ratkaista suuri osa maailman polttavimmista ongelmista kuten kehitysmaiden nälänhädät ja eri ravintoaineiden saanti sekä monet ympäristöongelmat maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta erilaisten myrkkyjen eliminoimiseen ja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen, elleivät Yhdysvaltojen ja etenkin Euroopan tieteellisesti perusteettoman tiukat koevaatimukset tulisi kohtuuttoman kalliiksi tutkimukselle. Professori Teemu Teerin mukaan siksi lähinnä vain suuryritysten kannattaa enää tutkia geenimuuntelua ja heidänkin vain muutamalle suurtuotteelle. <ref name=teeri>"Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta", Maaseudun tulevaisuus 9.10.2013, sivu 8.</ref> Teerin mielestä jalostustekniikan vaikutus lopputuotteiden turvallisuuteen on pieni ja siksi vaatimusten pitäisi olla yhtä lievät kuin muille jalostustavoille.<ref name=teeri/> Myös pienempiin ongelmiin geenitekniikka tarjoaisi ratkaisuja, esimerkiksi satoja ihmisiä vuodessa tappavien allergeenien poistaminen kasveista,<ref name=curing>[http://www.ocf.berkeley.edu/~issues/articles/15.2_Ichihara_B_Jam_Free_Peanut.html Curing peanut allergies through genetic engineering], Brian Ichihara, Issues Berkeley Medical Journal at UC Berkeley, Spring 2008.</ref><ref name=peanuts>[http://www.sciencedaily.com/releases/2007/07/070723165825.htm Food Scientist Develops Process For Allergen-Free Peanuts, According To Lab], [[Science Daily]], July 29, 2007.</ref> säilyvyys, tuottavuus ja terveellisyys.

Vuonna 2004 Euroopan komissio teetti ENTRANSFOOD-tutkimuksen selvittääkseen bioteknisten tuotteiden hyväksymisen edellytykset.<ref>CORDIS - Community Research and Development Information Service. 2005-01-06 [http://cordis.europa.eu/fetch?CALLER=EN_NEWS&ACTION=D&DOC=1&CAT=NEWS&QUERY=1173302230405&RCN=23144 EU project publishes conclusions and recommendations on GM foods]</ref> Tulos oli, että olemassa olevien koemenetelmien yhdistelmä tuottaa pätevät arviot GM-lajikkeiden turvallisuudesta.<ref name=Konig>{{cite journalLehtiviite | authorTekijä = König A, & Cockburn A, & Crevel RW, & Debruyne E, & Grafstroem R, & Hammerling U, & Kimber I, & Knudsen I, & Kuiper HA, & Peijnenburg AA, & Penninks AH, & Poulsen M, & Schauzu M, & Wal JM | titleNimeke = Assessment of the safety of foods derived from genetically modified (GM) crops | journalJulkaisu = Food Chem. Toxicol. | volumeVuosikerta = 42 | issueNumero = 7 | pagesSivut = 1047–88 | yearVuosi = heinäkuu 2004 | month = July | pmid = 15123382 | doi = 10.1016/j.fct.2004.02.019 }}</ref> Vuonna 2010 Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti totesi: "yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat."<ref name="decade_of_EU-funded_GMO_research">{{cite book |title= A decade of EU-funded GMO research (2001-2010)|url= http://ec.europa.eu/research/biosociety/pdf/a_decade_of_eu-funded_gmo_research.pdf|format= PDF|year= 2010|publisher= Directorate-General for Research and Innovation. Biotechnologies, Agriculture, Food. European Union|doi= 10.2777/97784|isbn= 978-92-79-16344-9|quote="The main conclusion to be drawn from the efforts of more than 130 research projects, covering a period of more than 25 years of research, and involving more than 500 independent research groups, is that biotechnology, and in particular GMOs, are not per se more risky than e.g. conventional plant breeding technologies." (p. 16)}}</ref>

* [[Food and Agricultural Organization]] (FAO) "FAO jatkaa jäsenmaittensa, etenkin kehitysmaiden, auttamista bioteknologian hyötyjen saavuttamisessa maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa".<ref>[http://www.isaaa.org/kc/Publications/htm/articles/Position/fao.htm FAO Statement on Biotechnology], [[Food and Agricultural Organization]] (FAO), 2000.</ref> "Tarjolla olevat transgeeniset kasvit ja niistä saadut ruuat on arvioitu turvallisiksi syödä ja niihin sovelletut koemenetelmät soveltuviksi. Nämä johtopäätökset vastaavat tieteellisen todistusaineiston konsensusta, jota ICSU tutki (2003), ja ne ovat yhtäpitävät WHO:n näkemysten kanssa. - - yhtään todistettavaa myrkyllistä tai ravitsemuksellisesti haitallista vaikutusta ei GM-kasvielintarvikkeiden kulutuksella ole todettu missäänpäin maailmaa (GM Science Review Panel). Miljoonat ihmiset ovat kuluttaneet GM-kasveista saatuja elintarvikkeita - - ilman mitään havaittuja haittavaikutuksia (ICSU)." <ref name="FAO2004"/>

*Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/BioLaak2008.pdf Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista?] Kasvinjalostuksen dosentti [[Jussi Tammisola]], 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)</ref>, sekä tuleviin pandemioihin<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HS010207Hemm.pdf Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan], dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)</Ref>, "[[hullun lehmän tauti|hullun lehmän taudin]]" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/HullutonKarja.htm "Hulluton" nauta on jo jalostettu], linkkikokoelma, 11.6.2008</ref>, pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Pompe.htm Kanit lypsävät lääke-entsyymiä [[Pompen tauti]]in]tautiin, Erasmus Monitor April/May 2004.</ref>, [[hemofilia]]an<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Irlhyyte.pdf Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille] Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille], (luettu 11.10.2009)</ref>, syöpään<ref>[http://web.archive.org/web/20071201080245/http://www.tekniikkatalous.fi/tk/article49582.ece Syövät parantava geeni löytyi], Tekniikka & Talous 27.11.2007</Ref>, [[diabetes|diabetekseen]]<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/Insuliini.htm Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla], linkkikokoelma (luettu 11.10.2009)</ref> ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan<ref>[http://www.mm.helsinki.fi/~tammisol/#Biolääkkeet Biolääkkeet], artikkelikokoelma (luettu 11.10.2009)</ref>, [[HIV]]-rokotetta<ref>[http://web.archive.org/web/20080208095308/http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/article29612.ece Tupakka tuottaa hiv-rokotetta], Tekniikka & Talous 6.9.2007</Ref> ym.

Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola kirjoittaa, että kasveja on voinut patentoida USA:ssa<ref>[http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Vasabl040207.pdf Sannsaga byggd på tvivelaktiga källor], [[Vasabladet]] 4.2.2007.</ref> jo vuodesta 1930 ja jopa [[Louis Pasteur]] patentoi hiivan jo vuonna 1873.<ref name=shiva>[http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/Shiva290304PatHSKas.pdf Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita], Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola, 30.3.2004.</ref> Tammisolan mukaan kasvien patentointi auttaa saattamaan geenitekniikassakin uuden tiedon kaikkien saataville, mutta patenttisuoja ei saa olla liian laaja.<ref name=shiva/><ref>[http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/PohSa130306.pdf Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista?], Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola, [[Pohjolan Sanomat]] / [[STT]], 13.3.2006.</ref> Yleensä suoja-aika jääkin lyhyeksi, koska 20 vuoden suoja-ajasta kuluu 10 - 15 vuotta geenin löytämisestä lajikkeen kehittämiseen. <ref name=shiva/>