Ero sivun ”Kreikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Edellisen korjaus yms. |
kaikkea Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 51:
Kreikan sijainti on strateginen [[Eurooppa|Euroopan]], [[Aasia]]n ja [[Afrikka|Afrikan]] risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat [[Albania]], [[Makedonia]], [[Bulgaria]] ja [[Turkki]]. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään [[Kreikan maantieteelliset alueet|maantieteelliseen alueeseen]], jotka ovat Manner-Kreikan [[Keski-Kreikka (maantieteellinen alue)|Keski-Kreikka]], [[Peloponnesos]], [[Thessalia]], [[Epeiros]], [[Makedonia (Kreikka)|Makedonia]] ja [[Länsi-Traakia|Traakia]] sekä saariston [[Egeanmeren saaret]], [[Jooniansaaret]] ja [[Kreeta]]. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.<ref name="Greeka">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.greeka.com/greece-geography/ | Nimeke=Geography of Greece | Julkaisija=Greeka.com | Viitattu=19.9.2016}}</ref>
Kreikan historia on pitkä. Maa on ollut asuttu vähintään 200 000 vuoden ajan. Kreikka on Euroopan varhaisimman [[korkeakulttuuri]]n [[minolainen kulttuuri|minolaisen kulttuurin]] syntymäpaikka. [[Antiikin Kreikka]] oli koko länsimaisen sivistyksen kehto, ja länsimaisen [[demokratia]]n, [[filosofia]]n, [[tiede|tieteen]] ja [[taide|taiteen]] syntymäpaikka. Myöhemmin Kreikasta tuli osa [[Makedonian valtakunta]]a. Sittemmin se oli keskeinen osa [[Rooman valtakunta]]a ja sen perillistä [[Bysantin valtakunta]]a. Vuoteen 1500 mennessä [[Osmanien valtakunta]] oli vallannut suuren osan maasta. Osassa maata valtaa piti myös [[Venetsian tasavalta]]. Kreikka aloitti [[Kreikan vapaussota|vapaustaistelun]] vuonna 1821 ja itsenäistyi Osmanien valtakunnasta lopullisesti vuonna 1830.<ref name="EW-History">{{Kirjaviite | Nimeke=The Greek Islands | Luku=The History of Greece | Sivu=27–45 | Selite=Eyewitness Travel | Julkaisupaikka=London, New York, Melbourne, Munich and Delhi | Julkaisija=DK | Vuosi=2013 | Tunniste=ISBN 978-1-40938-631-5}}</ref> Osoituksena pitkästä historiasta Kreikassa on [[Unescon maailmanperintökohteet Kreikassa|18 Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta]].<ref name="Unesco-Greece">{{Verkkoviite | Osoite=http://whc.unesco.org/en/statesparties/gr | Nimeke=Greece: Properties inscribed on the World Heritage List | Julkaisija=UNESCO World Heritage Centre | Viitattu=17.10.2016}}</ref>muna
Nykyinen Kreikka on [[parlamentaarinen tasavalta]]. Maa on [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneittein kansakuntien]] perustajajäsen sekä [[Euroopan unioni]]n, [[OECD]]:n, [[Maailman kauppajärjestö|WTO]]:n, [[Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö|ETYJ]]:in ja puolustusliitto [[Nato]]n jäsen. Kreikka on [[markkinatalous]] ja Balkanin alueen suurin talous. Sen [[bruttokansantuote]] asukasta kohden on eri tilastoissa maailman 38.–40. suurin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2016/02/weodata/weorept.aspx?pr.x=34&pr.y=13&sy=2015&ey=2015&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&c=512%2C672%2C914%2C946%2C612%2C137%2C614%2C546%2C311%2C962%2C213%2C674%2C911%2C676%2C193%2C548%2C122%2C556%2C912%2C678%2C313%2C181%2C419%2C867%2C513%2C682%2C316%2C684%2C913%2C273%2C124%2C868%2C339%2C921%2C638%2C948%2C514%2C943%2C218%2C686%2C963%2C688%2C616%2C518%2C223%2C728%2C516%2C558%2C918%2C138%2C748%2C196%2C618%2C278%2C624%2C692%2C522%2C694%2C622%2C142%2C156%2C449%2C626%2C564%2C628%2C565%2C228%2C283%2C924%2C853%2C233%2C288%2C632%2C293%2C636%2C566%2C634%2C964%2C238%2C182%2C662%2C359%2C960%2C453%2C423%2C968%2C935%2C922%2C128%2C714%2C611%2C862%2C321%2C135%2C243%2C716%2C248%2C456%2C469%2C722%2C253%2C942%2C642%2C718%2C643%2C724%2C939%2C576%2C644%2C936%2C819%2C961%2C172%2C813%2C132%2C199%2C646%2C733%2C648%2C184%2C915%2C524%2C134%2C361%2C652%2C362%2C174%2C364%2C328%2C732%2C258%2C366%2C656%2C734%2C654%2C144%2C336%2C146%2C263%2C463%2C268%2C528%2C532%2C923%2C944%2C738%2C176%2C578%2C534%2C537%2C536%2C742%2C429%2C866%2C433%2C369%2C178%2C744%2C436%2C186%2C136%2C925%2C343%2C869%2C158%2C746%2C439%2C926%2C916%2C466%2C664%2C112%2C826%2C111%2C542%2C298%2C967%2C927%2C443%2C846%2C917%2C299%2C544%2C582%2C941%2C474%2C446%2C754%2C666%2C698%2C668&s=NGDPDPC&grp=0&a= | Nimeke=World Economic Outlook Database | Julkaisija=International Monetary Fund | Viitattu=17.10.2016}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://unstats.un.org/unsd/snaama/selbasicFast.asp | Nimeke=National Accounts Main Aggregates Database | Julkaisija=United Nations Statistics Division | Viitattu=17.10.2016}}</ref> Merkittäviä elinkeinoja ovat muun muassa turismi ja laivanvarustus. Maan valuutta on [[euro]]. [[Kreikkalaiset|Kreikkalaisten]] enemmistö puhuu [[kreikan kieli|kreikan kieltä]] ja kuuluu [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]].<ref name="CIA"/>
Rivi 59:
Antiikin aikana kreikkalaiset viittasivat itseensä ''helleeneinä''. Nimi ”Kreikka” on peräisin [[Rooman valtakunta|roomalaisten]] käyttämästä [[latina]]nkielisestä nimestä ''Graecia''.<ref name="CIA"/> Keskiajalla [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnassa]] eli Itä-Roomassa ja vielä 1800-luvun alkuun saakka roomalaisen identiteetin omaksuneet kreikkalaiset viittasivat itseensä ”roomalaisina”. Antiikkiin palautuvat nimitykset ''helleenit'' ja ''Helleenien tasavalta'' otettiin käyttöön 1800-luvulla Kreikan itsenäistymisen, kansallisuusaatteen nousun ja kansallisen identiteetin etsimisen myötä.
== Maantiede ja otto salllström ==
{{Pääartikkeli|[[Kreikan maantiede]]}}
Rivi 212:
{| class="wikitable sortable" style="text-align: left;"
|- style="text-align: left;"
! width="
!
! Alue
! Pääkaupunki
! width="
! width="
|-
| rowspan="14" | [[Tiedosto:GreeceNumberedPerepheries.png|300px]]
| |||