Ero sivun ”Ristiretket Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeiset 2 tekstimuutosta ja palautettiin versio 17062102, jonka on tehnyt 85.194.216.186: Virkkeiden perässä oleva vanha lähde ei todennäköisesti tue lisättyä uutta tietoa.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
[[Ruotsalaiset]] tekivät Suomeen keskiajalla sotaretkiä, joita myöhempi historiankirjoitus on pääasiassa 1800-luvulta alkaen romantisoivasti ja osin harhaanjohtavasti kutsunut [[ristiretki]]ksi. Niin sanottu [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäinen ristiretki]] tehtiin Lounais-Suomeen ehkä 1150-luvulla, sikäli kuin kyseessä ei ole kuvitteellinen tapahtuma. [[Toinen ristiretki Suomeen|Toinen ristiretki]] käynnistyi mahdollisesti vuonna [[1238]] tai [[1249]] ja se suuntautui retkestä kertovan [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan. [[Kolmas ristiretki Suomeen|Kolmas ristiretki]] ja mahdollisesti ainoa todellinen ruotsalaisten tekemä ristiretki tehtiin [[Karjala|Karjalaisia]] vastaan vuonna [[1293]].<ref name=":1" />
 
[[Tanskalaiset]] tekivät Suomeen ristiretket ainakin vuosina [[1191]] ja [[1202]].<ref name=":1" /> Norjan kuninkaalle [[Gregorius IX|Paavi Gregorius IX]] antoi puolestaan kirjeessään 6. heinäkuuta 1241 luvan vaihtaa [[Pyhä maa|Pyhään maahan]] tehtävä ristiretki "maasi naapuruudessa asuvia pakanoita vastaan".<ref name=":0" /> Norjan kuninkaana toimi tuolloin [[Haakon IV Haakoninpoika|Haakon IV]]. [[Jouko Vahtola]] on puolestaan pitänypitänyt mahdollisena saksalaisten hämeeseen tekemää ristiretkeä joskus 1200-luvulla perustuen Neitsyt Marian kirkoiksi vihittyjen kirkkojen nimiin sekä alueen [[Kirkkoherra|kirkkoherrojen]] ja [[Vouti|voutien]] saksalaisuuteen.<ref name=":2" />
 
Ajan lähdeaineisto on kuitenkin kaikkiaan niin vajavaista, ettei sotaretkistä ole tarkkaa tietoa. Ylipäänsä kaikista retkistä kertovat tiedot keskiaikaisessa kertovassa lähdeaineistossa ovat selvästi tapahtumia myöhäisempiä. Kirjallisille kertomuksille on yhteistä, että ne pyrkivät oikeuttamaan myöhemmin valtaan nousseen suvun asemaa kuvaamalla menneiden aikojen suurtekoja.<ref name="skh">{{Kirjaviite|Tekijä=Lehtonen, Tuomas M. S.: Suomi, Ruotsi ja läntinen kirkko|Nimeke=Teoksessa Suomen kulttuurihistoria. 1, Taivas ja maa|Vuosi=2002|Sivu=84-99|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Tammi|Isbn=951-31-1842-8}}</ref> Kirkollisessa mielessä sotaretkissä oli kyse kristinuskon juurruttamisesta ja kirkon organisaation pystyttämisestä, jolloin voidaan puhua lähetysmatkoista Suomeen.<ref name="skh" />