Ero sivun ”Concorde” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p viiva, kuvan säätöä using AWB |
|||
Rivi 2:
{{lähteetön}}
{{Lentokone
| nimi
| tyyppi
| valmistaja
| alkuperämaa
| suunnittelija
| kuva
| kuvateksti
| ensilento
| esitelty
| lakkautettu
| status
| pääkäyttäjät
| valmistusvuodet
| lukumäärä
| kehityskustannukset =
| yksikköhinta
| muunnelmat
}}
[[Tiedosto:Concorde 216 (G-BOAF) last flight.jpg|
'''Concorde''' oli ranskalaisen [[Aérospatiale]]n ja brittiläisen [[British Aerospace
== Ominaisuudet ==
[[Tiedosto:Supersonic.arp.750pix.jpg|
Concorden nopeus oli [[Mach-luku|Mach]] 2,04 ja lentokorkeus 17 000 metriä. Koneessa oli [[deltasiipi]] ja [[Rolls-Royce Holdings|Rolls-Royce]]/[[SNECMA]]n valmistamat Olympus 593 Mrk610 -[[jälkipoltin|jälkipolttimella]] varustetut moottorit, jotka kehitettiin alun perin [[Avro Vulcan]] -strategiseen [[pommikone]]eseen. Jälkipolttimia käytettiin lentoonlähdössä sekä kiihdytyksessä Mach 0,95- ja Mach 1,7 -nopeuksien välissä. Muulloin jälkipolttimet olivat kytkettyinä pois päältä.
Concorde oli ensimmäinen siviililentokone, joka varustettiin analogisella [[fly-by-wire]]-lentohallintajärjestelmällä.
Concorde ei ollut kaupallinen menestys – sitä valmistettiin kaikkiaan vain 20 kappaletta. [[British Airways]]in ja [[Air France]]n lisäksi myös [[Iran Air]] tilasi kaksi konetta, mutta perui tilauksen [[Iranin vallankumous|vuoden 1979 vallankumouksen]] jälkeen. Muiden yhtiöiden tilaukset eivät olleet sitovia ja ne peruttiin ilman sanktioita. Puhjennut [[öljykriisi]] nosti Concorden käyttökustannukset korkeiksi.
Rivi 34:
== Käyttö kaupallisessa ilmailussa ==
Kaupalliset lennot, joita harjoittivat [[British Airways]] ja [[Air France]], alkoivat 21. tammikuuta 1976 reiteillä [[Pariisi]]–[[Dakar]]–[[Rio de Janeiro]] ja [[Lontoo]]–[[Bahrain]]–[[Sydney]]. Seuraavana vuonna valmisteltiin liikenteen aloittamista [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Concorde laskeutui ensimmäisen kerran [[John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema|John F. Kennedyn kansainväliselle lentoasemalle]] 19. lokakuuta 1977, minkä jälkeen sillä suoritettiin koelentoja sen varmistamiseksi, etteivät nousut ja laskut ylitä melurajoja. Reittiliikenne [[New York]]iin alkoi 22. marraskuuta 1977.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Luoma, Jukka | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1979 | Vuosi = 1978 | Sivu = 18 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava |
Lennot Concordeilla lopetettiin vuonna 2003. Osasyynä lopettamiseen oli [[Air Francen lento 4590|Air Francen lennon 4590]] onnettomuus Pariisin lähellä 25. heinäkuuta 2000. Onnettomuuden aiheutti aikaisemmin samalta kiitotieltä lähteneen DC-10:n laskutelineestä irronnut metallinpala joka jäi kiitotielle. Onnettomuuden jälkeen koneisiin tehtyjen teknisten parannusten ja muutosten ansiosta liikennöintiä arvioitiin voitavan jatkaa vuosikymmenen loppuun, mutta suurimmalta osaltaan koneista luopumiseen ennen aikojaan vaikutti niiden heikko taloudellinen kannattavuus ja viime vaiheessa vähentyneet matkustajamäärät. Viimeinen lento Air Francen Concordeilla tehtiin 31. toukokuuta 2003 ja British Airwaysillä vastaavasti 24. lokakuuta 2003. Alun perin British Airwaysin suunnitelma Concorden poistoon liikennöinnistä oli kaavailtu vuoteen 2010. Air Francella varsinaista ajankohtaa ei ollut virallisesti päätetty, mutta sen arvioitiin sijoittuvan vuodelle 2007.
Rivi 41:
==Teknisiä tietoja==
[[Tiedosto:Aerospatiale BAC Concorde by bagera3005.png|
[[
* Miehistö: 3 (kapteeni, perämies ja lentomekaanikko)
* Matkustajamäärä: 128–144 hlö
|