Ero sivun ”Bristol Blenheim” versioiden välillä

| nimi = Bristol Blenheim

| tyyppi = [[pommikone]]

| alkuperämaa = {{Yhdistynyt kuningaskunta}}

| valmistaja = [[Bristol Aeroplane Company]]

| suunnittelija = [[Frank Barnwell]]

| kuva = Blenheim-luonetjarvi.jpg

| kuvateksti = Suomen ilmavoimien Blenheim laskeutumassa [[Luonetjärven lentokenttä|Luonetjärvelle]] maaliskuussa 1944

| ensilento = 12. huhtikuuta 1935

| esitelty = 1937

| lakkautettu =

| status = ei käytössä

| pääkäyttäjät = [[Royal Air Force]]<br />[[Fleet Air Arm]]<br />[[Kanadan ilmavoimat]]<br />[[Suomen ilmavoimat]]

| valmistusvuodet =

| lukumäärä = 4&nbsp;422

| yksikköhinta =

| kehitetty mallista =

| muunnelmat =

[[Tiedosto:Blenheim4s.jpg|thumbpienoiskuva|Bristol Blenheim Mk.IV]]

Bristol Aeroplane Companyn pääsuunnittelija Frank Barnwell suunnitteli vuonna 1933 modernin matkustajakoneen, Bristol Type 135:n. Tämä pyrki olemaan englantilaisten vastine esimerkiksi amerikkalaiselle [[Douglas DC-1]]-koneelle. Englantilainen lehtimoguli kiinnostui suunnitelmista ja rakennutti yhden tällaisen koneen, joka sai tyyppinumerokseen 142 ja nimekseen ”Britain First”. Sen ensilento tapahtui [[12. huhtikuuta]] [[1935]]. Koneen huippunopeus oli 70&nbsp;km/h suurempi kuin [[Royal Air Force|RAFin]] nopeimman hävittäjän [[Hawker Fury]] II:n <ref>{{Verkkoviite |Osoite=http://www.raf.mod.uk/history_old/blen2.html |Nimeke=Bristol Blenheim – Part 1 - Bristol type 142 ‘Britain First’ |Julkaisija=RAF}}</ref>, joka toisaalta oli RAF:n viimeisiä kaksitasohävittäjiä.

Ison-Britannian ilmailuministeriö kiinnostui koneesta ja Bristol laati Type 142:n pohjalta kaksi ehdotusta pommikoneeksi. Heinäkuussa 1935 ilmailuministeriö valitsi Mercury-moottoreilla varustetun version jatkokehittelyiden pohjaksi ja koneeseen tehtiin joukko muutoksia niin, että syntyi 142M, joka nimettiin myöhemmin Blenheimiksi. Elokuussa 1935 [[Royal Air Force|RAF]] tilasi 150 Blenheimiä – prototyyppiä ei katsottu tarvittavan. Ensimmäinen Blenheim valmistui kesäkuussa [[1936]] ja heinäkuussa Bristol sai lisätilauksen, joka kattoi 568 konetta. Vuoden 1936 loppuun mennessä RAF:lle oli tilattu jo 1568 Blenheimiä I:tä.{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

[[FileTiedosto:Blenheim1.jpg|thumbpienoiskuva|Bristol Blenheim Mk I]]

Kolmipaikkaisen Blenheim I:n keula oli ahdas nimenomaan tähystäjä/pommittajalle. Ison-Britannian rannikon ilmapuolustukselle tehtiin spesifikaatio M.15/35, joka johti Type 152:een eli [[Bristol Beaufort]]iin. Beaufortia odotellessa päätettiin vuonna 1936 tehdä Blenheimistä pitkänokkainen versio, joka aluksi nimettiin Bolingbrokeksi. Kone sai moottoreikseen 100 oktaanin bensiinillä toimivat tehokkaammat Mercuryt ja ulkosiipiin lisäpolttoainesäiliöt. Kone lensi ensilentonsa syyskuussa [[1937]]. Rannikon ilmapuolustus ei kuitenkaan koskaan saanut Bolingbrokeja, vaan [[Lockheed Hudson]]eita ja niin Bolingbroke I nimettiin uudelleen Blenheim IV:ksi. Blenheim-tilaukset muutettiin IV-versioon kesällä [[1938]].{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

Toisen maailmansodan syttyessä Blenheimin nopeusetu hävittäjäkoneisiin oli mennyt. Pommikone ei pystynyt karistamaan moderneja hävittäjiä ja sen puolustusaseistus oli riittämätön. Tappiot olivat suuret ja syksyllä [[1940]] Iso-Britannia oli menettänyt jo 234 Blenheimiä. Blenheim pysyi kuitenkin pitkään palveluskäytössä Kauko-Idässä, jossa sen nopeus oli riittävä karistamaan Japanin armeijan ilmavoimien hävittäjät, kuten [[Nakajima Ki-27]] "Naten" tai [[Nakajima Ki-43 Hayabusa]] "Oscarin" kannoiltaan.{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

[[Tiedosto:Bristol Blenheim Mk. IV of the Finnish Air Force.jpg|thumb|300pxpienoiskuva|Suomen Ilmavoimien Bristol Blenheim Mk. IV (BL-129)]]

Huhtikuussa 1938 puolustusministeriö osti Bristolilta Blenheim I:n valmistuslisenssin. 15:n Blenheim I:n sarja tilattiin [[Valtion lentokonetehdas|Valtion Lentokonetehtaalta]]. Tuotannon käynnistäminen, koneeseen suunnitellut muutokset sekä osien ja tarvikkeiden hankinta vei kuitenkin aikaa. Koneet luovutettiin vasta kesäkuun [[1941]] ja tammikuun [[1942]] välisenä aikana.{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

Kesäkuussa 1941 [[Ilmavoimien esikunta]] pyysi Valtion Lentokonetehdasta tarjoamaan kymmenen koneen Blenheim I -erää. Kun Saksan sotasaalisvarastosta saatiin ostaa puolalaisia Mercury-lisenssimoottoreita ja jugoslavialaisia Ikarus-tehtaan lisenssillä valmistamia Blenheim-osia (mm. Blenheim IV:n keulan jigi ja piirustukset), nostettiin tilaus 30:een koneeseen. Koneet luovutettiin [[Suomen ilmavoimat|Ilmavoimille]] huhti-joulukuussa [[1943]].{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

Saksan sotasaalisvarastoista ostetut Blenheim-osat mahdollistivat vielä kymmenen Blenheim IV:n tilaamisen vuoden 1941 lopussa. Osat saatiin Suomeen vuoden 1942 alkupuolella ja koneet valmistuivat helmi-huhtikuussa [[1944]].{{Lähde||8. tammikuuta 2016|vuosi=2016}}

VI-sarjan "pitkänokat" kykenivät kantamaan 972 &nbsp;kg pommikuorman, kun taas III- ja IV-sarjojen koneiden pommikuorma rajoittui 526 &nbsp;kg:aan. Eri sarjojen koneiden pommikuiluja, ripustimia ja pommiluukkuja modifioitiin Lentokonetehtaalla peruskorjausten yhteydessä suuremmille pommeille sopiviksi.

[[Tiedosto:Bristol Blenheim Mk IV (BL-200).jpg|thumb|rightpienoiskuva|BL-200 Keski-Suomen ilmailumuseossa.]]

Yksi Blenheim IV BL-200 on näytteillä [[Keski-Suomen ilmailumuseo]]ssa. Sen entisöinti aloitettiin vuonna [[2006]] ja valmistui vuonna [[2008]]. [http://www.virtualpilots.fi/feature/artikkelit/bl-200/], [http://www.ilmasotakoulunkilta.fi/IlmaSK/ilmaskmma.nsf/sp?open&cid=Content9993D Blogi entisöimisestä]