Ero sivun ”Kyrönjoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
linkki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Joki
| joen_nimi = Kyrönjoki
Rivi 19 ⟶ 18:
[[Kyrönjoen vesistöalue]] on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on [[moreeni]]pohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
Kyrönjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon [[Itämeri|Itämeren]] [[Litorinameri|litorinavaiheen]] aikana kehittynyttä hapanta [[alunamaa]]ta. Litorinameren aikana merenpohjalle [[Sedimentti|sedimentoitunut]] savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun [[sulfidi]] esimerkiksi pohjavesipinnan laskiessa hapettuu [[Rikkihappo|rikkihapoksi]], se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyrönjoen leimallisia piirteitä, se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.
Kyrönjoen kalasto on melko rikasta. Varsinkin suistoalueella esiintyy noin 60 kalalajia, joista suuri osa on merikaloja. Kyrönjoen suisto toimii koko yhtenä [[Merenkurkku|Merenkurkun]] alueen kalojen tärkeimpänä kutu- ja poikastuotantoalueena. Ajoittaisella happamuudella on siis merkittävä vaikutus koko Merenkurkun kalakantojen kehitykseen. Kyrönjoen kalakantoja hoidetaan istutuksilla. Jokeen on istutettu muun muassa [[lohi|lohta]], [[taimen]]ta, [[siika]]a ja [[harjus]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/153406/Vesihallitus%20Tiedotus%20259.pdf?sequence=1 | Nimeke = Kyröjoen kalastosta | Tekijä = Eeva Ranta | Ajankohta = 1985 | Julkaisu = | Viitattu = 30.3.2018 }}</ref>
Tulvasuojelun ja vesivoiman takia on Kyrönjoen vesistöalueen yhteyteen rakennettu [[Liikapuron tekojärvi|Liikapuron]], [[Pitkämö]]n, [[Kalajärven tekojärvi|Kalajärven]] ja [[Kyrkösjärven tekojärvi|Kyrkösjärven]] [[tekojärvi|tekojärvet]], Orisbergin Kotilammi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/134523/AY406%20Kyr%C3%B6njoen%20tekoj%C3%A4rvien%20tila%20ja%20kehitys.pdf?sequence=2 | Nimeke = Kyrönjoen tekojärvien tila ja kehitys | Tekijä = Anna-Maria Koivisto, Anna Bonde & Jukka Aroviita | Ajankohta = 2005 | Julkaisu = Länsi-Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 30.3.2018 }}</ref> sekä [[Malkakosken tekokoski]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/120313 | Nimeke = Kyrönjoen vesistötyöt : Koskien pohjaeläimistön velvoitetarkkailu vuonna 2014 | Tekijä = Lensu ja muut. | Ajankohta = | Julkaisu = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | Viitattu = 30.3.2018 }}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
==Aiheesta muualla==
| |||