Ero sivun ”Vetypommi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 212.146.14.154) ja palautettiin versio 16739972, jonka on tehnyt 95.175.104.90
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 26:
Fissiopommi pohjautuu fissioreaktion alkamiseen kun koossa on riittävä määrä riittävän pienessä tilavuudessa fissiokelpoista materiaalia. Jos [[kriittinen massa]] tai [[kriittinen tiheys]] saavutetaan, fissio alkaa. Fissiopommivaiheessa ontto tavanomaisesta räjähteestä koostuva pallo puristaa räjähtäessään alkujaan harvan [[plutonium]]massan kriittiseen tiheyteen ja fissioreaktio alkaa. Tällöin vapautuu välittömästi ennen pommin hajoamista [[röntgensäteily]]ä, joka kuumentaa pommikotelon sisustan hehkuvaksi ionisoituneeksi kaasuksi.
 
Fissiopomminfissiopommin röntgensäteilyn synnyttämä erittäin kuuma kaasu puristaa kasaan suojaavalla aineella kuorrutetun [[litiumdeuteridi]]lieriön, jonka ydin on fissiokelpoista materiaalia. Puristuminen perustuu suojakuoren materiaalin [[höyry]]stymiseen, joka työntää kuorta kasaan joka puolelta kuin [[rakettimoottori]]. Kun lieriö puristuu, sisustan fissiokelpoinen materiaali tulee kriittiseksi ja vapauttaa [[neutroni|neutroneita]], jotka pilkkovat [[litium]]ytimiä tritiumiksi. [[Tritium]] ja [[deuterium]] fuusioituvat keskenään korkeassa lämpötilassa ja pommi räjähtää.
 
Joissain pommeissa räjähdysvoimaa ja [[radioaktiivinen laskeuma|radioaktiivista laskeumaa]] on kasvatettu koko muuta rakennetta ympäröivällä uraanikuorella. [[Uraani]] on luonnonuraania <sup>238</sup>U, joka ei halkea kuin fuusioreaktiossa syntyvillä nopeilla neutroneilla.
Rivi 42:
1950-luvulla räjäytettiin monia megatonnien suuruisia latauksia, ja alkeellisemmissa [[ohjus|ohjuksissa]] oli suuret megatonniluokan [[taistelukärki|taistelukärjet]]. Näitä ohjuksia ei voitu suunnata kovin tarkasti, joten suuri lataus "sinne päin" oli käytännöllinen.
 
Nykyinen ohjusteknologia mahdollistaa tarkat monikärkiohjukset, jotka kuljettavat useamman pienehkön (200–600200–666 kilotonnia) ydinkärjen tarkasti määrättyihin kohteisiin.
 
Teoreettista ylärajaa vetypommin voimalla ei ole, mutta suuret pommit ovat liian painavia käyttökelpoiseksi [[ase]]eksi. Pommien tuhovoimat ovat niin suuria, että niillä voidaan kerralla hävittää suurehko [[kaupunki]]. Suurin räjäytetty vetypommi, Neuvostoliiton 30. lokakuuta 1961 räjäyttämä "[[Tsar-Bomba]]" (Pommien kuningas) oli voimaltaan noin 60 megatonnia. Tsar-Bomban kaltaisilla pommeilla on mahdollista tuottaa ainakin sadan megatonnin räjähdys.{{lähde}}