Ero sivun ”Vetypommi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 212.146.14.154) ja palautettiin versio 16739972, jonka on tehnyt 95.175.104.90 |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 26:
Fissiopommi pohjautuu fissioreaktion alkamiseen kun koossa on riittävä määrä riittävän pienessä tilavuudessa fissiokelpoista materiaalia. Jos [[kriittinen massa]] tai [[kriittinen tiheys]] saavutetaan, fissio alkaa. Fissiopommivaiheessa ontto tavanomaisesta räjähteestä koostuva pallo puristaa räjähtäessään alkujaan harvan [[plutonium]]massan kriittiseen tiheyteen ja fissioreaktio alkaa. Tällöin vapautuu välittömästi ennen pommin hajoamista [[röntgensäteily]]ä, joka kuumentaa pommikotelon sisustan hehkuvaksi ionisoituneeksi kaasuksi.
Joissain pommeissa räjähdysvoimaa ja [[radioaktiivinen laskeuma|radioaktiivista laskeumaa]] on kasvatettu koko muuta rakennetta ympäröivällä uraanikuorella. [[Uraani]] on luonnonuraania <sup>238</sup>U, joka ei halkea kuin fuusioreaktiossa syntyvillä nopeilla neutroneilla.
Rivi 42:
1950-luvulla räjäytettiin monia megatonnien suuruisia latauksia, ja alkeellisemmissa [[ohjus|ohjuksissa]] oli suuret megatonniluokan [[taistelukärki|taistelukärjet]]. Näitä ohjuksia ei voitu suunnata kovin tarkasti, joten suuri lataus "sinne päin" oli käytännöllinen.
Nykyinen ohjusteknologia mahdollistaa tarkat monikärkiohjukset, jotka kuljettavat useamman pienehkön (
Teoreettista ylärajaa vetypommin voimalla ei ole, mutta suuret pommit ovat liian painavia käyttökelpoiseksi [[ase]]eksi. Pommien tuhovoimat ovat niin suuria, että niillä voidaan kerralla hävittää suurehko [[kaupunki]]. Suurin räjäytetty vetypommi, Neuvostoliiton 30. lokakuuta 1961 räjäyttämä "[[Tsar-Bomba]]" (Pommien kuningas) oli voimaltaan noin 60 megatonnia. Tsar-Bomban kaltaisilla pommeilla on mahdollista tuottaa ainakin sadan megatonnin räjähdys.{{lähde}}
|