Ero sivun ”Motti” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tärekeitäasioita |
hyyvää |
||
Rivi 9:
Samoihin aikoihin Lemetin ympärille syntyi vähitellen saartorengas. Tänä aikana tapahtui järjestyksessä toinen merkityksen siirtyminen, Motti-sanaa alettiin käyttää nykyisessä merkityksessä, mutta ainoastaan Lemetin saartorenkaasta. Tuota pikaa [[puskaradio]] muutti muutkin saartorenkaat moteiksi. Termi levisi [[Laatokan Karjala]]n ulkopuolelle ja lopulta myös ulkomaille. Suvantolan käsityksen mukaan puhelinkeskus Motti rakennettiin joulukuun lopulla 1939 ja motti-sanaa alettiin käyttää nykyisessä merkityksessä tammikuun 1940 toisella puoliskolla.<ref>Tämä versio motti-sanan synnystä on mainittu kirjasarjassa Suomen Rintamamiehet 1939-45 kirjaosa 15. Div. sivulla 72.</ref>
Talvisodassa sanalle tuli uusi merkitys, kun [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|venäläiset]] valtasivat uhkarohkealla hyökkäyksellä suomalaisten suuren ja keskeneräisenä vielä pääosin tyhjän tukikohdan, jonka peitenimi oli ”motti”. Sanan keksi talvisodanaikainen kapteeni Reino Merimaa.<ref>Reservin upseeri n:o 5/1965</ref> Pian nimitys alkoi tarkoittaa saarrettua vihollisjoukkoa, jota ei raskaan kaluston, esimerkiksi [[tykki]]en ja [[panssarivaunu]]jen, puutteen vuoksi voitu tehokkaasti tuhota. Toisena syynä oli halu säästää omia joukkoja taistelutappioilta, joita suoraviivainen, saarrettujen vihollisjoukkojen kimppuun käyminen olisi aiheuttanut. Motitetut taistelijat pyrittiin ensin väsyttämään, nälkiinnyttämään ja näin pakottamaan heidät antautumaan. Mottitaktiikalla oli suuri
OLejjdohiusfsudgsyudd
Motitus tapahtui siten,
Suomalaisten kyky hallita motteja talvisodassa perustui muun muassa
|