Wikipedia

Ero sivun ”Hugo Standertskjöld” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Syntymäpäivän korjaaminen ja lähdeviitteen lisääminen, vaihe 3
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
8 905 muokkausta
p kh
Rivi 7:
[[Ludvig Nobeli]]n suosituksesta hän siirtyi [[1872]] Iževskin kivääritehtaaseen, jota hän johti [[Turkin sota|venäläis-turkkilaisen sodan]] aikana, jolloin kiväärien kysyntä Venäjällä oli huipussaan. Vuonna 1880 johtajana toiminut Standertskjöld vuokrasi tehtaan itselleen Venäjän valtiolta. Tehtaan tuotannon parannuksiin sijoitettiin huomattavasti. Hän jopa myi [[Suomen suuriruhtinaskunnan armeija|Suomen vakinaiselle armeijalle]] sen tarvitsemat kiväärit edulliseen hintaan. Sen lisäksi, että hankki suuren henkilökohtaisen omaisuuden sai hän tällä kiväärikaupalla myös luotua hyvät suhteet päätöksentekijöihin. Iževskin kivääreillä sodittiin vielä [[Suomen sisällissota|kansalaissodassa]] sekä talvi- ja jatkosodissakin.
 
Vuonna 1884 Standertskjöld lopetti toimintansa asetehtailijana ja erosi armeijasta. Kuitenkin hän jatkoi vielä Venäjällä aseiden parissa, sillä osan kertyneestä varallisuudestaan hän oli sijoittanut Tulan ammustehtaaseen. Koska tehdas oli huonosti hoidettu, piti Standertskjöldin ottaa tehdas omavastuiseen hoitoonsa ja siten jäädä Venäjälle vielä pitkaksipitkäksi aikaa. Tehtaan uudistamiseen ja tuotannon tehostamiseen tarvittavien sijoitusten rahoittamisessa hänellä oli apunaan sekä [[Suomen Pankki|Suomen Pankin]], että [[Nobel-yhtymä]]n myöntämät edulliset lainat. Kohtuullisella voitontavoittelullaan ja jyrkästi nousevista suhdanteista hyötymistä yrittämättä, hän onnistui pääsemään ase- ja ammushankinnoista päättävien suosioon, joka oli Venäjän keisarikunnassa edellytys hyvällä ja tuottavalle taloudelliselle toiminnalle.
 
Vähitellen eversti Standertskjöld kuitenkin lopetti taloudellisen toimintansa Venäjällä ja siirsi suuren omaisuutensa Suomeen. Kaupunkiasunnokseen hän rakennutti yksityispalatsin [[Pohjois-Esplanadi]] 3:een, talossa sijaitsee nykyisin [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]]. Vuonna 1883 hän oli ostanut [[Hämeenlinna]]sta Karlbergin kartanon, josta hän rakensi itselleen kesäasunnon ja josta on lähtöisin nykyinen [[Aulanko]].<ref name="hml1890"/> Standertskjöld vietti viimeisen kerran kesänsä Aulangolla vuonna [[1926]] ja myi Karlbergin kaikkine sivutiloineen Hämeenlinnan kaupungille vielä samana vuonna.
Rivi 27:
 
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Standertskjöld, Hugo}}
 
[[Luokka:Suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hugo_Standertskjöld”