Ero sivun ”Tyko Brahe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kuolema: Norwegian-tilanne päivitetty |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 30:
Tyko Brahe, jonka etunimestä on olemassa useita muotoja (Tyge tanskaksi ja Tycho latinaksi), syntyi [[14. joulukuuta]] [[1546]] [[Tanska]]ssa Otto ja Beata Brahen perheeseen. Hän aloitti opintonsa vuonna [[1559]] [[Kööpenhaminan yliopisto]]ssa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti [[retoriikka]]a ja [[filosofia]]a. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi [[Leipzig]]in yliopistoon opiskelemaan [[laki]]a. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli [[tähtitiede]]ttä. [[Kemia]]a hän opiskeli [[Augsburg]]issa vuosina [[1570]]–[[1572]]. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian [[laboratorio]]n [[Herritzwad]]in [[linna]]ansa. Näinä vuosina Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hänelle valmistettiin nenäproteesi, kertomusten mukaan hopeasta tai kullasta. Vuonna 2010 tehty tutkimus osoitti, että proteesi oli messinkinen.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Tycho Brahe Died from Pee, Not Poison| Osoite =https://www.livescience.com/24835-astronomer-tycho-brahe-death.html |Julkaisija =Live Science | Viitattu =1.10.2017 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Vuonna [[1572]] Brahe havaitsi [[Kassiopeia (tähdistö)|Kassiopeian]] [[tähdistö]]ssä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen ''De Stella Nova'' (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli [[supernova]]räjähdyksestä, ja tätä "uutta tähteä" sanotaan nykyisin [[Tykon nova]]ksi (SN 1572). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] ajatuksiin perustuvista kirjoista.▼
▲Vuonna [[1572]] Brahe havaitsi [[Kassiopeia (tähdistö)|Kassiopeian]] [[tähdistö]]ssä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen ''De Stella Nova'' (lat. uudesta tähdestä). Nyt tiedetään, että kyse oli [[supernova]]räjähdyksestä. Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[Klaudios Ptolemaios|Ptolemaioksen]] ajatuksiin perustuvista kirjoista.
Vuonna [[1575]] Tanskan kuningas [[Fredrik II (Tanska)|Fredrik II]] antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi [[Juutinrauma]]ssa [[Landskrona]]n lähistöllä sijaitsevan [[Ven]]in saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna [[1588]] hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa [[Kristian IV]] lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna [[1597]] 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään [[Hampuri]]ssa, mutta jatkoi sitten [[Benatky]]n linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui [[1599]] [[Rudolf II]]:n suojelukseen. [[Praha]] oli tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna [[1600]] hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman [[Johannes Kepler]]in.
| |||