Ero sivun ”Denis Papin” versioiden välillä

[[Hugenotit|Hugenottina]] Papin huomasi joutuvansa [[Ludvig XIV|Ludvig XIV:n]] protestantteja kohtaan suunnattujen rajoitusten kohteeksi [[Nantesin edikti]]n uudelleen voimaan astumisenkumoamisen vuoksi vuonna 1685<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Taskutietojätti | Vuosi = 1986 | Sivu = 1399 | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = | Suomentaja = Gummerus | Tunniste = ISBN 951-20-2776-3 | Viitattu = 19.3.2018 }}</ref>. Saksassa Papin saattoi elää muiden maanpaossa olevien hugenottien kanssa.

Vuonna 1689 Papin ehdotti, että painepumppu tai palje pystyisi pitämään painetta ja raikasta ilmaa yllä [[sukelluskello]]ssa. Insinööri [[John Smeaton]] hyödynsi ideaa vuonna 1789.<ref name=davis1955>{{cite book |author=Davis, R. H. |title=Deep Diving and Submarine Operations |year=1955 |edition=6th |publisher=Siebe Gorman & Company Ltd |location=Tolworth, Surbiton, Surrey |page=693 }}</ref><ref name=dive_hx>{{cite journal |last=Acott |first=C. |title=A brief history of diving and decompression illness. |journal=South Pacific Underwater Medicine Society Journal |volume=29 |issue=2 |year=1999 |issn=0813-1988 |oclc=16986801 |url=http://archive.rubicon-foundation.org/6004 |accessdate=2009-03-17 }}</ref> Papin rakensi ensimmäisenä mallin mäntää hyödyntävästä höyrykoneesta [[Marburg]]issa vuonna 1690 huomattuaan painekattilassaan olevan mekaanisen voiman. Hän jatkoi työtään höyrykoneiden kanssa seuraavat 15 vuotta. Vuonna 1695 hän siirtyi Marburgista [[Kassel]]iin. Vuonna 1705 hän kehitti yhdessä Gottfried Leibnizin kanssa uuden höyrykoneen, jossa hyödynnettiin [[Thomas Savery]]n keksintöä, mutta jossa hyödynnettiin enemmän höyrynpainetta kuin ilmanpainetta. Yksityiskohdat keksinnöstä julkaistiin 1707. Kasselissa Papin rakensi 1704 aluksen, jossa meloja käytettiin hänen höyrykoneellaan. Tämä tekee hänestä ensimmäisen [[höyrylaiva]]n kehittäjän.