Ero sivun ”Mesopotamia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 47:
Kaupunkivaltiot nousivat ja toivat taloudellista ja poliittista vakautta. [[Akkadin valtakunta]] syntyi 2350 eaa. ja [[Akkad]]in ja [[Mari (kaupunki)|Mari]]n kaupungit kasvoivat nopeasti. Arkkitehtuurista ja kuvanveistosta kehittyi koristeellista, ja useita tärkeitä keksintöjä tehtiin, kuten sotavaunu, purjevene ja sylinterileimasin. [[Sargon Suuri|Sargon Suuren]] tytär [[Enheduanna]] on varhaisin nimeltä tunnettu kirjailija. Marin kirjastossa oli yli 20&nbsp;000 nuolenpääkirjoitustaulua.<ref name=ahe />
 
[[Kuva:Third Mari.png|thumb|350px|Mesopotamian valtiot 1700-luvulla eaa. ennen kuin Babylonian kuningas Hammurabi valloitti Marin ja muita alueita]]
Keskimmäisellä pronssikaudella 2119–1700 eaa. laajenivat assyrialaiset [[Assur]]in, [[Nimrud]]in, [[Šarrukin]]in, [[Dur]]in ja [[Ninive]]in kuningaskunnat. [[Babylonia]]n dynastia nousi ja toi kaupankäyntiä ja sotia. [[Gutilaiset]] kukistivat Akkadin valtakunnan ja hallitsivat Mesopotamian politiikkaa kunnes Sumer löi heidät.<ref name=ahe /> [[Amorilaiset]] tunkeutuivat Mesopotamiaan osittain rauhanomaisesti, osittain aseiden voimalla toisen vuosituhannen eaa. vaihteen tienoilla. He valtasivat vanhoja valtioita ja perustivat uusia, ja antoivat näin kuoliniskun sumerilaisten poliittiselle vallalle.<ref>Hämeen-Anttila, Jaakko (''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', 2006), s. 72.</ref> [[Hammurabi]] hallitsi aluetta 43 vuoden ajan 1700-luvulla eaa. Hänet muistetaan [[Hammurabin laki|Hammurabin laista]]. [[Babylon]]in kaupungista tuli alueen johtava älyn ja taiteiden keskus. Babylonin valtasivat [[heettiläiset]], joita seurasivat [[kassiitit]].<ref name=ahe /> Muinaisheettiläisen valtakunnan heikennyttyä nousi [[Mitanni]] suurvallaksi.<ref>Hämeen-Anttila, Jaakko (''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', 2006), s. 74.</ref>