Wikipedia

Ero sivun ”Mesopotamia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Rautakausi: linkityksiä
kuvitusta, kh
Rivi 1:
[[Tiedosto:N-Mesopotamia and Syria english.svg|thumb|400px|MesopotamianMesopotamia kartta.nykyisen Lähi-idän kartassa vihreällä varjostuksella]]
{{Muinainen Mesopotamia}}
'''Mesopotamia''' eli '''Kaksoisvirranmaa''' on historiallinen alue [[Välimeri|Välimeren]] itäpuolella. Alue käsittää lähinnä nykyisen [[Irak]]in alueen sekä [[Syyria]]n itäosan ja Turkin kaakkoisosan. Alueen läpi virtaa kaksi suurta jokea, [[Eufrat]] ja [[Tigris]], joista alue on saanut nimensä: nimi Mesopotamia tulee [[muinaiskreikka|kreikan]] sanoista ''meso'' ’välissä’ ja ''potamoi'' ’virrat’.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/376828/history-of-Mesopotamia | Nimeke =History of Mesopotamia | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =16.3.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>
Rivi 10:
 
== Maantiede==
[[Kuva:Euphrates view from Dura-Europos cliffs.jpg|thumb|upright|left|Eufratin laaksoa Syyriassa]]
{{Pääartikkeli|[[Mesopotamian maantiede]]}}
Koillisessa Mesopotamia rajoittuu [[Zagrosvuoret|Zagrosvuoriin]] ja kaakossa [[Arabian niemimaa|Arabia]]n tasankoon. Alueella sijaitsevat nykyisin [[Irak]] sekä osia [[Iran]]ista, [[Syyria]]sta ja [[Turkki|Turkista]]. Mesopotamialle nimensä antaneet joet ovat [[Tigris]] ja [[Eufrat]], joiden laaksojen muodostamaa viljavaa aluetta kutsutaan [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmälliseksi puolikuuksi]].<ref name=ahe /> Mesopotamian eteläosa on hedelmällistä jokien [[tulvatasanko]]a, jossa voi elää [[kasteluviljely]]llä suuria väestömääriä.<ref name="EB"/>
Rivi 32 ⟶ 33:
 
=== Kuparikausi ===
[[Tiedosto:Sales contract Shuruppak Louvre AO3760.jpg|thumb|Nuolenpääkirjoituksella tehty kauppakirja Sumerista, 2600 eaa.]]
[[Kuparikausi|Kuparikaudella]] noin 5900–3200 eaa. siirryttiin [[kupari]]siin työkaluihin. Kaupunkeja alkoi nousta etenkin [[Sumer]]issa, kuten [[Eridu]], [[Uruk]], [[Ur]], [[Kiš]], [[Nuzi]], [[Lagaš]], [[Nippur]] ja [[Girsu]], sekä [[Elam]]issa [[Susa]]. Mesopotamiasta tuli muinaisen maailman kaupungistunein alue. Kaupungit alkoivat käydä keskenään kauppaa, mikä teki niistä hyvin vauraita. [[Pyörä]] keksittiin Sumerissa noin 3500 eaa. ja kirjoitus noin 3000 eaa.<ref name=ahe /> [[Uruk]]ista löydetyt [[Kuvakirjoitus|kuvakirjoitukset]] ovat maailman vanhimpia. Kuvakirjoituksesta kehittyi [[nuolenpääkirjoitus]].
 
Rivi 46 ⟶ 48:
 
===Rautakausi===
[[Kuva:Ishtar Gate at Berlin Museum.jpg|thumb|Ištarin portin rekonstruktio Berliinin museossa]]
[[Rautakausi|Rautakaudella]] 1000–500 eaa. Mesopotamiassa nousi [[Uus-Assyria|uusassyrialainen imperiumi]], joka valloitti Babylonian, [[Syyria]]n, [[Israelin kuningaskunta|Israelin]] ja [[Muinainen Egypti|Egyptin]]. Imperiumi romahti yhtä nopeasti kuin oli noussutkin. Valtaansa kasvattivat [[Uus-heettiläiset|uusheettiläinen]] ja [[Uus-Babylonia|uusbabylonialainen]] valtakunta. Kuningas [[Nebukadressar II]] tuhosi [[Jerusalem]]in vuonna 588 eaa. ja pakotti israelilaiset [[Babylonin vankeus|karkotukseen Babyloniaan]]. Hän myös rakennutti paljon, kuten [[Ištarin portti|Ištarin portin]] ja [[Suuri zikkurat|Suuren zikkuratin]]. Babylonian kulttuuri lakkasi kun [[Persia]]n [[Kyyros II Suuri]] vaaltasi Babylonin vuonna 539 eaa.<ref name=ahe />
 
Rivi 52 ⟶ 55:
 
===Viimeiset vuosisadat===
[[Rooman valtakunta]] valloitti Mesopotamian vuonna 116 jaa. Alue oli silloin hyvin epäyhtenäinen, eikä vanhoja jumalia tai vanhoja tapoja enää muistettu. Roomalaiset paransivat alueen infrastruktuuria rakentamalla teitä ja viemäreitäsalaojaverkkoja, ja he toivat [[Roomalainen laki|roomalaisen lain]] alueelle. Mesopotamian kulttuurinen alue lakkasi lopullisesti olemasta kun [[Arabit|arabien]] muslimiarmeijat [[Arabien valloitusretket|valloittivat alueen]] 600-luvulla ja toivat sinne omat lakinsa, kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Nykyisin Mesopotamian suurista kaupungeista on jäljellä vain kumpuja ja rikkinäisiä tiiliä. Hedelmälliset alueet ovat tuhoutuneet maan liikakäytön, kaupungistumisen ja ilmaston huononemisen johdosta.<ref name=ahe /> Kasteluviljely oli aiheuttanut kuumassa ja kuivassa maan suolaantumista, koska viljelykasvit haihduttivat vettä mikä imi suolamineraalit maan pintaan. Maan suolaantuminen pilasi lopulta Etelä-Mesopotamian viljavat maat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.edwardgoldsmith.org/45/ | Nimeke = Traditional irrigation in Mesopotamia | Tekijä = | Selite = Published as Chapter 25 of The Social and Environmental Effects of Large Dams: Volume 1. Overview. Wadebridge Ecological Centre, Worthyvale Manor Camelford, Cornwall PL32 9TT, UK, 1984. By Edward Goldsmith and Nicholas Hildyard. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.3.2013 | Kieli = }}</ref>
 
=== Aikajako ===
Rivi 82 ⟶ 85:
 
== Kulttuuri==
Mesopotamiassa oli aikanaan hyvin erilaisia kulttuureja. Niitä yhdistiviäyhdistäviä tekijöitä olivat kirjoitusjärjestelmä, lukutaidon merkitys, jumalat ja naisen asema. Kulttuurien yhteiskunnalliset tavat, lait ja kielet sen sijaan erosivat toisistaan, minkä johdosta Mesopotamiaa ei voi pitää yksittäisenä korkeakulttuurina vaan alueena, jossa syntyi useita valtakuntia ja korkeakulttuureja. Mesopotamiaa kutsutaan ”sivistyksen kehdoksi”, koska siellä keksittiin kaupungit ja kirjoitus, luultavasti myös pyörä. Mesopotamiassa kehitettiin myös maatalous, kotieläinten domestikaatio, yleisiä työkaluja, tuulivoima, keinokastelu, edistyneet aseet ja sodankäynti, sotavaunut, purjelaivat, [[viini]], [[olut]], vuorokauden jako tunteihin, minuutteihin ja sekunteihin sekä uskonnolliset riitit.<ref name=ahe /> Siellä syntyivät myös kertomukset, joihin [[Vanha testamentti]] perustuu.<ref name=ahe />
 
=== Elinkeinot ===
Rivi 89 ⟶ 92:
=== Koulutus ja uskonto ===
{{pääartikkeli|[[Mesopotamian mytologia]]}}
[[Kuva:Mesopotamia male worshiper 2750-2600 B.C.jpg|thumb|upright|Sumerilainen palvoja, 2750–2600 eaa.]]
Älylliset ja tiedolliset harrastukset olivat Mesopotamiassa arvossaan. Kouluja oli yhtä paljon kuin temppeleitä, ja niissä opetettiin lukemista, kirjoitusta, uskontoa, lakia, lääketiedettä ja [[astrologia]]a.<ref name=ahe />
 
Rivi 96 ⟶ 100:
 
===Kaupungit===
[[Kuva:Ziggurat of ur.jpg|thumb|[[Urin zikkurat]]in ennallistus]]
Mesopotamiassa sijaitsivat maailman ensimmäiset kaupungit. Ne rakennettiin yleensä auringossa kuivatusta tiilestä, sillä kiveä ei ollut rakennusmateriaaliksi tarpeeksi etenkään alueen eteläosissa, kuten ei myöskään puuta. Suurimpia rakennuksia olivat porraspyramidit eli [[zikkurat]]it. Jokaisen kaupungin keskellä oli temppeli, usein korotettu. Se kuvasi kaupungin suojelijajumaluuden merkitystä. Kaupungin suojelijajumalaa palvottiin myös kaupungin hallitsemissa yhteisöissä.<ref name=ahe />
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Mesopotamia”