Ero sivun ”Martin Van Buren” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p whitehouse url päivitys |
Pari heikompaa lähdettä pois ja tilalle parempia + iso kasa kaikkia pieniä korjauksia |
||
Rivi 34:
Martin Van Buren syntyi [[5. joulukuuta]] [[1782]] [[Kinderhook]]issa, [[New York (osavaltio)|New Yorkin osavaltiossa]]. Hänen vanhempansa olivat [[Hollantilaiset|hollantilaista]] syntyperää, hänen isänsä, Abraham Van Buren, toimi Kinderhookissa ravintolanpitäjänä ja maanviljelijänä. Perheeseen kuului kuusi lasta, joista kolme oli Abrahamin vaimon Marian edellisestä avioliitosta. Vaikka Van Burenit eivät olleet varakkaita, heillä oli kuusi [[orjuus|orjaa]].<ref name="history"/><ref name="heritage"/><ref name="miller2"/>
Martin Van Buren sai perusopetuksensa kotikylänsä pienessä koulussa<ref name="theus"/>.
=== Ura poliitikkona ===
Nuorena Van Buren kannatti Yhdysvaltain kolmannen presidentin [[Thomas Jefferson]]in näkemyksiä siitä, että osavaltioille tulisi antaa laaja itsemääräämisoikeus. Van Buren oli saanut kerättyä tarpeeksi rahaa lakimiesurallaan asettuakseen vuonna 1812 ehdolle New Yorkin osavaltion senaattiin. Hän voittikin vaalit saaden noin puoli prosenttia enemmän ääniä kuin federalistien vastaehdokas. Senaatissa van Buren onnistui muodostamaan ''[[Bucktails]]'' -nimisen ryhmän, joka vastusti federalisteja sekä New Yorkin silloista kuvernööriä [[DeWitt Clinton]]ia. Van Buren toimi senaattorina kaksi kautta vuoteen 1820 asti. Vuonna 1815 hänet valittiin osavaltion
Vuonna 1821 hän asettui ehdolle [[Yhdysvaltain senaatti|Yhdysvaltain senaattiin]] [[Yhdysvaltain demokraattis-republikaaninen puolue|demokraattis-republikaanisen]] puolueen ehdokkaana. Van Buren voitti vaalit, pääsi senaatin talouskomiteaan ja toimi senaatissa ''[[Albany Regency]]'' -nimisen vaikutusvaltaisen poliittisen ryhmittymän johtajana. Kun [[John Quincy Adams]] voitti [[Andrew Jackson]]in vuoden 1824 vaaleissa, Van Buren alkoi ryhmänsä kanssa tukea Jacksonia. Yhteistyö edisti uuden [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattisen puolueen]] syntymistä.<ref name="history"/><ref name="miller2"/>
Van Buren jätti Yhdysvaltain senaatin vuonna 1828 ja voitti New Yorkin [[kuvernööri]]n vaalit. Samana vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa hän tuki uudelleen ehdolle asettunutta Jacksonia yhdessä muiden demokraattien kanssa. Jackson valittiinkin Yhdysvaltain seitsemänneksi presidentiksi, ja kun hän nimitti Van Burenin [[Yhdysvaltain ulkoministeri|ulkoministeriksi]], tämä jätti virkansa kuvernöörinä muutaman viikon jälkeen. Jacksonin kabinetti kärsi Van Burenin ulkoministerikauden aikaan sisäisistä konflikteista ja kabinetin jäsenet olivat jakautuneet kahteen ryhmittymään, joista toista johti Van Buren ja toista varapresidentti [[John Calhoun]]. Kabinetin jäsenet olivat niin pahasti riidoissa keskenään, että Jackson ryhtyi lopulta hyödyntämään enemmän epävirallista "keittiökabinettia" (johon Van Buren kuului) kuin todellista kabinettiaan. Keväällä 1831 Van Buren ja [[John Eaton]] erosivat kabinetista, jotta Jackson voisi hajottaa lopunkin kabinetin ja täyttää sen kokonaan uudelleen.<ref name="miller2"/>
Elokuussa 1831 Van Buren nimitettiin Yhdysvaltain suurlähettilääksi [[Lontoo]]seen, jonne hän matkusti kuukautta myöhemmin. Van Buren vietti kuitenkin Lontoossa vain puoli vuotta, koska tammikuussa 1832 Yhdysvaltain senaatti päätti yhden äänen erolla olla vahvistamatta Van Burenin nimitystä Yhdysvaltain Englannin suurlähettilääksi. Samana vuonna demokraattinen puolue kuitenkin nimitti hänet puolueensa varapresidenttiehdokkaaksi presidentinvaaleihin Andrew Jacksonin pariksi. Jackson voitti vaalit ja Van Burenista tuli näin Yhdysvaltain uusi varapresidentti.<ref name="miller2"/>
Van Burenin varapresidenttikauden merkittävin kysymys oli kysymys siitä, pitäisikö [[Second Bank of United States|Yhdysvaltain kansallista pankkia]] elvyttää vai ei. Pankki oli pahoissa talousvaikeuksissa, mutta kongressi päätti tukea sitä. Sekä presidentti Jackson että Van Buren vastustivat pankin elvytystä. Jackson käytti lopulta [[veto-oikeus|veto-oikeuttaan]] estääkseen pankin elvyttämisen ja heikensi sen asemaa vetämällä liittovaltion rahoja ulos pankista. Jacksonin toiminta aiheutti "[[pankkisota]]na" tunnetun poliittisen myrskyn, jossa Jackson ja Van Buren ottivat voimakkaasti yhteen senaattori [[Henry Clay]]n ja kansallisen pankin johtajan [[Nicholas Biddle]]n kanssa.<ref name="miller2"/>
=== Presidenttinä ===
Rivi 106 ⟶ 112:
Jacksonin suostuttelun jälkeen Van Buren asettui demokraattien ehdokkaaksi vuoden [[Yhdysvaltain presidentinvaalit 1836|1836 presidentinvaaleihin]]. Merkittävin vastaehdokas vaaleissa oli [[Whig-puolue]]en [[William Henry Harrison]]. Whig-puolue asetti vaaleihin ehdolle kuitenkin yhteensä kolme ehdokasta. Strategian tarkoituksena oli viedä Van Burenin äänet koko maasta: Harrisonilla oli vahva kannatus lännessä, [[Daniel Webster]]illä [[New England|Uudessa Englannissa]] ja [[Hugh L. White]]lla etelässä. Van Buren kuitenkin sai paljon ääniä myös Whig-puolueen ehdokkaiden alueilta ja voitti vaalit ylivoimaisesti: toiseksi jäänyt Harrison sai noin 200 000 ääntä ja 97 valitsijamiesääntä vähemmän kuin Van Buren.<ref name="vaalit36a"/>
Van Buren nimitti yhtä lukuun ottamatta kaikki Jacksonin kauden ministerit takaisin virkoihinsa. Yhdysvallat ajautui kuitenkin jo Van Burenin kauden alussa [[Vuoden 1837 paniikki|finanssikriisiin]].
Van Buren yritti ratkaista finanssikriisin jatkamalla Andrew Jacksonin tiukkaa rahapolitiikkaa. Van Buren onnistui kovasta vastustuksesta huolimatta ajamaan Yhdysvaltain kongressissa läpi ideansa uudesta riippumattomasta virastosta, joka huolehtisi liittovaltion varojen käyttämisestä. Van Buren uskoi, että riippumattoman viraston perustaminen lopettaisi liittovaltion rahojen myöntämisen huonosti hallinnoiduille osavaltionpankeille ja rauhoittaisi näin taloustilannetta. Riippumattoman viraston perustaminen jakoi Yhdysvaltain kongressissa rankasti mielipiteitä ja jopa monet demokraatit vastustivat sitä.<ref name="miller-domestic"/>
Van Burenin kaudella ongelmia aiheutti myös [[kanada]]lainen [[separatisti]]liike, joka vaati itsenäisyyttä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]]. Kun yhdysvaltalainen separatisteja tukenut laiva yritti kuljettaa aseita ja tarvikkeita [[Niagara (joki)|Niagara-joen]] poikki Kanadaan, briteille lojaalit kanadalaisjoukot valtasivat laivan ja sytyttivät sen tuleen. Yksi Yhdysvaltojen kansalainen sai surmansa, ja kostoksi yhdysvaltalaiset polttivat yhden brittien laivoista. Van Buren ei kuitenkaan halunnut uutta sotaa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välille, vaan lähetti kenraali [[Winfield Scott]]in neuvottelemaan rauhanomaisesta ratkaisusta. Yhdysvallat ilmoitti olevansa puolueeton Kanadan itsenäisyyskysymyksessä, ja tilanne rauhoittui lopulta itsestään.<ref name="miller5"/>
Rivi 114 ⟶ 120:
Loppuvuodesta 1838 yhdysvaltalaisia siirtolaisia alkoi asettua [[Maine (osavaltio)|Mainen]] ja Kanadan välissä sijaitsevalle maa-alueelle, jonka hallinnasta Iso-Britannia ja Yhdysvallat kiistelivät. Britit alkoivat häätää alueelle siirtyneitä siirtolaisia ja myös vangitsivat osan heistä, minkä vuoksi Van Buren määräsi Yhdysvaltain armeijan alueelle valvomaan tilannetta. Samalla hän kutsui Britannian ministerin Washingtoniin neuvottelemaan tilanteen hoitamisesta rauhallisesti. Maat pääsivät sopuun ja allekirjoittivat vuonna 1842 [[Webster–Ashburtonin rauha]]n.<ref name="miller5"/>
Finanssikriisin ja Ison-Britannian kanssa käytyjen konfliktien lisäksi Yhdysvallat kärsi Van Burenin presidenttikauden aikana myös pitkäksi venyneestä ja kalliiksi tulleesta [[Seminolisodat#Toinen seminolisota|toisesta seminolisodasta]], jota käytiin intiaaneja vastaan [[Florida]]ssa.<ref name="history
=== Viimeiset vuodet ja kuolema ===
Rivi 125 ⟶ 131:
Martin Van Burenilla oli neljä sisarusta: Derike (1777–1865), Hannah (1780–tuntematon), Lawrence (1786–1868) ja Abraham (1788–1836). Lisäksi hänellä oli äitinsä edellisestä avioliitosta yksi sisarpuoli sekä kaksi velipuolta. Näistä vain yhden, James Isaac Van Alenin (1776–1870), henkilöllisyys on tiedossa. 21. helmikuuta 1807 Van Buren meni naimisiin vuotta nuoremman Hannah Hoesin kanssa. He saivat yhteensä neljä lasta: Abrahamin (1807–1873), Johnin (1810–1866), Martinin (1812–1855) ja Smith Thompsonin (1817–1876).<ref name="heritage"/><ref name="theus"/> Van Burenin ja Hoesin avioliitosta ei tiedetä paljoakaan, sillä Van Buren ei juurikaan puhunut yksityiselämästään. Van Bureniin perehtynyt historiantutkija Donald Cole on kuitenkin arvioinut, että heidän liittonsa oli onnellinen.<ref name="miller7"/>
Martin Van Buren kuului [[hollannin reformoitu kirkko|hollannin reformoituun kirkkoon]].<ref
Van Buren alkoi iän myötä vastustaa yhä enemmän [[orja|orjatyövoiman]] lisäämistä Yhdysvalloissa. Tämä oli myös yksi syy siihen, miksi hän vastusti Texasin liittämistä Yhdysvaltoihin: se olisi lisännyt orjuuden sallineiden territorioiden määrää ja samalla lisännyt riskiä joutua sotaan [[Meksiko]]n kanssa. Van Burenin vastustuksesta huolimatta Texas liitettiin Yhdysvaltoihin muutamaa vuotta myöhemmin. Kuten Van Buren oli ennakoinut, se lisäsi orjuutta kannattaneiden [[etelävaltiot|etelävaltioiden]] määrää ja johti [[Meksikon–Yhdysvaltain sota|sotaan]] Yhdysvaltojen ja Meksikon välille.<ref name="white"/><ref name="history-war"/>
Rivi 134 ⟶ 140:
Van Buren esiintyi ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa [[postimerkki|postimerkissä]] vuonna 1938, kun häntä esittävä kahdeksan sentin postimerkki julkaistiin.<ref name="postimerkki"/> Lisäksi Van Burenin mukaan on nimetty kaksi [[Yhdysvaltain laivasto]]n alusta: 1800-luvulla toiminut [[kuunari]] ''[[USS Van Buren (1839)|USS Van Buren]]'' sekä [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] palvellut, Tacoma-luokan [[USS Van Buren (PF-42)|samanniminen]] [[fregatti]].<ref name="navy"/>
== Lähteet ==
Rivi 142 ⟶ 146:
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
<ref name='miller7'>{{Verkkoviite | Osoite =
<ref name='miller2'>{{Verkkoviite | Osoite =
<ref name='miller5'>{{Verkkoviite | Osoite =
<ref name='history-war'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.history.com/topics/mexican-american-war | Nimeke =Mexican-American War | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =History | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =1.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 157 ⟶ 161:
<ref name='postimerkki'>{{Verkkoviite | Osoite =http://arago.si.edu/index.asp?con=1&cmd=1&img=&mode=1&pg=1&tid=2033243 | Nimeke =Up 8-cent Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Arago | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name='vaalit36a'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.u-s-history.com/pages/h350.html | Nimeke =Elections of 1836 | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =u-s-history.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name='theus'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.theusgov.com/Martin%20Van%20buren.htm| Nimeke =Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Theusgov.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name='vaalit1840b'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.presidentelect.org/e1840.html | Nimeke =President Elect - 1840 | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Presidentelect.org | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =22.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Rivi 178 ⟶ 174:
<ref name='history'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.history.com/topics/martin-van-buren | Nimeke =Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =History | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =21.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name='heritage'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.americanheritage.com/people/presidents/vanburen_martin.shtml | Nimeke =Martin Van Buren - The Red Fox | Tekijä = | Selite =[https://web.archive.org/web/20101212053422/http://www.americanheritage.com/people/presidents/vanburen_martin.shtml arkistoitu versio] | Julkaisu =American Heritage | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =21.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
}}
| |||