Ero sivun ”Martin Van Buren” versioiden välillä

454 merkkiä poistettu ,  1 vuosi sitten
Pari heikompaa lähdettä pois ja tilalle parempia + iso kasa kaikkia pieniä korjauksia
p (whitehouse url päivitys)
(Pari heikompaa lähdettä pois ja tilalle parempia + iso kasa kaikkia pieniä korjauksia)
Martin Van Buren syntyi [[5. joulukuuta]] [[1782]] [[Kinderhook]]issa, [[New York (osavaltio)|New Yorkin osavaltiossa]]. Hänen vanhempansa olivat [[Hollantilaiset|hollantilaista]] syntyperää, hänen isänsä, Abraham Van Buren, toimi Kinderhookissa ravintolanpitäjänä ja maanviljelijänä. Perheeseen kuului kuusi lasta, joista kolme oli Abrahamin vaimon Marian edellisestä avioliitosta. Vaikka Van Burenit eivät olleet varakkaita, heillä oli kuusi [[orjuus|orjaa]].<ref name="history"/><ref name="heritage"/><ref name="miller2"/>
 
Martin Van Buren sai perusopetuksensa kotikylänsä pienessä koulussa<ref name="theus"/>. VuonnaVan Buren ei mennyt lainkaan collegeen, mutta vuonna 1796 hän ryhtyipääsi paikallisenisänsä suhteiden ansiosta lakimiehen oppipojaksi,. valmistuiVan 1802Buren jasai hänvuonna aloitti1703 itsenäisenäoikeuden toimia lakimiehenä seuraavanaNew vuonna.<refYorkin name="presidents"/>osavaltiossa ja hän avasi oman asianajotoimistonsa. Neljä vuotta myöhemmin hän meni naimisiin serkkunsa [[Hannah Hoes Van Buren|Hannah Hoesin]] kanssa. Pari asettui asumaan pieneen [[Hudson (kaupunki)|Hudsonin]] kylään noin 15 kilometrin päähän Kinderhookista, jossa Van Buren jatkoi opintoja. Pari sai yhteensä neljä lasta. Hannah Hoes kuitenkin kuoli jo vuonna 1819 [[tuberkuloosi]]in, eikä Van Buren mennyt koskaan uusiin naimisiin.<ref name="history"/><ref name="heritage"/><ref name="miller2"/>
 
=== Ura poliitikkona ===
Nuorena Van Buren kannatti Yhdysvaltain kolmannen presidentin [[Thomas Jefferson]]in näkemyksiä siitä, että osavaltioille tulisi antaa laaja itsemääräämisoikeus. Van Buren oli saanut kerättyä tarpeeksi rahaa lakimiesurallaan asettuakseen vuonna 1812 ehdolle New Yorkin osavaltion senaattiin. Hän voittikin vaalit saaden noin puoli prosenttia enemmän ääniä kuin federalistien vastaehdokas. Senaatissa van Buren onnistui muodostamaan ''[[Bucktails]]'' -nimisen ryhmän, joka vastusti federalisteja sekä New Yorkin silloista kuvernööriä [[DeWitt Clinton]]ia. Van Buren toimi senaattorina kaksi kautta vuoteen 1820 asti. Vuonna 1815 hänet valittiin osavaltion sotajoukkojen kenraaliksi, ja kenraalina hän palveli vuoteen 1819 asti. Vuonna 1821 hän asettui ehdolle [[Yhdysvaltain senaatti|Yhdysvaltain senaattiin]] [[Yhdysvaltain demokraattis-republikaaninen puolue|demokraattis-republikaanisen]] puolueen ehdokkaana. Van Buren voitti vaalit, pääsi senaatin talouskomiteaan ja perusti senaatissakorkeaan ''[[Albanyattorney Regency]]general'' -nimisen poliittisen ryhmän. Kun [[John Quincy Adams]] voitti [[Andrew Jackson]]in vuoden 1824 vaaleissavirkaan, Vanjossa Burenhän alkoitoimi ryhmänsäkahden kanssakauden tukeaajan Jacksonia.vuoteen Yhteistyö1819 edisti uuden [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattisen puolueen]] syntymistäsaakka.<ref name="history"/><ref name="presidents"/><ref name="miller2"/>
 
Vuonna 1821 hän asettui ehdolle [[Yhdysvaltain senaatti|Yhdysvaltain senaattiin]] [[Yhdysvaltain demokraattis-republikaaninen puolue|demokraattis-republikaanisen]] puolueen ehdokkaana. Van Buren voitti vaalit, pääsi senaatin talouskomiteaan ja toimi senaatissa ''[[Albany Regency]]'' -nimisen vaikutusvaltaisen poliittisen ryhmittymän johtajana. Kun [[John Quincy Adams]] voitti [[Andrew Jackson]]in vuoden 1824 vaaleissa, Van Buren alkoi ryhmänsä kanssa tukea Jacksonia. Yhteistyö edisti uuden [[Yhdysvaltain demokraattinen puolue|demokraattisen puolueen]] syntymistä.<ref name="history"/><ref name="miller2"/>
Van Buren jätti Yhdysvaltain senaatin vuonna 1828 ja voitti New Yorkin [[kuvernööri]]n vaalit. Samana vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa hän tuki uudelleen ehdolle asettunutta Jacksonia yhdessä muiden demokraattien kanssa. Jackson valittiinkin Yhdysvaltain seitsemänneksi presidentiksi, ja kun hän nimitti Van Burenin [[Yhdysvaltain ulkoministeri|ulkoministeriksi]], tämä jätti virkansa kuvernöörinä muutaman viikon jälkeen. Van Burenin ulkoministerikauden tärkeimpiä saavutuksia olivat [[Ranska]]n ja Yhdysvaltain välisten kiistojen sovitteleminen sekä Yhdysvaltain kaupankäynnin avaaminen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] hallitsemille Länsi-Intian saarille. Huhtikuussa 1831 Van Buren erosi ministerin virastaan yhdessä [[John Eaton]]in kanssa, jotta Jackson sai järjesteltyä kaikki ministerinsä uudelleen. Saman vuoden elokuussa Van Buren nimitettiin Yhdysvaltain suurlähettilääksi [[Lontoo]]seen, jonne hän matkusti kuukautta myöhemmin. Vuonna 1832 demokraattinen puolue nimitti hänet puolueensa varapresidenttiehdokkaaksi presidentinvaaleihin. Samana vuonna [[Second Bank of United States|Yhdysvaltain kansallisen pankin]] elvyttäminen tuli ajankohtaiseksi. Pankki oli pahoissa talousvaikeuksissa, mutta kongressi päätti tukea sitä. Sekä presidentti Jackson että Van Buren vastustivat pankin elvytystä, ja Jackson päättikin käyttää [[veto-oikeus|veto-oikeuttaan]] ja estää toimenpiteet.<ref name="history"/><ref name="presidents"/><ref name="miller2"/>
 
Van Buren jätti Yhdysvaltain senaatin vuonna 1828 ja voitti New Yorkin [[kuvernööri]]n vaalit. Samana vuonna järjestetyissä presidentinvaaleissa hän tuki uudelleen ehdolle asettunutta Jacksonia yhdessä muiden demokraattien kanssa. Jackson valittiinkin Yhdysvaltain seitsemänneksi presidentiksi, ja kun hän nimitti Van Burenin [[Yhdysvaltain ulkoministeri|ulkoministeriksi]], tämä jätti virkansa kuvernöörinä muutaman viikon jälkeen. Jacksonin kabinetti kärsi Van Burenin ulkoministerikauden aikaan sisäisistä konflikteista ja kabinetin jäsenet olivat jakautuneet kahteen ryhmittymään, joista toista johti Van Buren ja toista varapresidentti [[John Calhoun]]. Kabinetin jäsenet olivat niin pahasti riidoissa keskenään, että Jackson ryhtyi lopulta hyödyntämään enemmän epävirallista "keittiökabinettia" (johon Van Buren kuului) kuin todellista kabinettiaan. Keväällä 1831 Van Buren ja [[John Eaton]] erosivat kabinetista, jotta Jackson voisi hajottaa lopunkin kabinetin ja täyttää sen kokonaan uudelleen.<ref name="miller2"/>
 
Elokuussa 1831 Van Buren nimitettiin Yhdysvaltain suurlähettilääksi [[Lontoo]]seen, jonne hän matkusti kuukautta myöhemmin. Van Buren vietti kuitenkin Lontoossa vain puoli vuotta, koska tammikuussa 1832 Yhdysvaltain senaatti päätti yhden äänen erolla olla vahvistamatta Van Burenin nimitystä Yhdysvaltain Englannin suurlähettilääksi. Samana vuonna demokraattinen puolue kuitenkin nimitti hänet puolueensa varapresidenttiehdokkaaksi presidentinvaaleihin Andrew Jacksonin pariksi. Jackson voitti vaalit ja Van Burenista tuli näin Yhdysvaltain uusi varapresidentti.<ref name="miller2"/>
 
Van Burenin varapresidenttikauden merkittävin kysymys oli kysymys siitä, pitäisikö [[Second Bank of United States|Yhdysvaltain kansallista pankkia]] elvyttää vai ei. Pankki oli pahoissa talousvaikeuksissa, mutta kongressi päätti tukea sitä. Sekä presidentti Jackson että Van Buren vastustivat pankin elvytystä. Jackson käytti lopulta [[veto-oikeus|veto-oikeuttaan]] estääkseen pankin elvyttämisen ja heikensi sen asemaa vetämällä liittovaltion rahoja ulos pankista. Jacksonin toiminta aiheutti "[[pankkisota]]na" tunnetun poliittisen myrskyn, jossa Jackson ja Van Buren ottivat voimakkaasti yhteen senaattori [[Henry Clay]]n ja kansallisen pankin johtajan [[Nicholas Biddle]]n kanssa.<ref name="miller2"/>
 
=== Presidenttinä ===
Jacksonin suostuttelun jälkeen Van Buren asettui demokraattien ehdokkaaksi vuoden [[Yhdysvaltain presidentinvaalit 1836|1836 presidentinvaaleihin]]. Merkittävin vastaehdokas vaaleissa oli [[Whig-puolue]]en [[William Henry Harrison]]. Whig-puolue asetti vaaleihin ehdolle kuitenkin yhteensä kolme ehdokasta. Strategian tarkoituksena oli viedä Van Burenin äänet koko maasta: Harrisonilla oli vahva kannatus lännessä, [[Daniel Webster]]illä [[New England|Uudessa Englannissa]] ja [[Hugh L. White]]lla etelässä. Van Buren kuitenkin sai paljon ääniä myös Whig-puolueen ehdokkaiden alueilta ja voitti vaalit ylivoimaisesti: toiseksi jäänyt Harrison sai noin 200&nbsp;000 ääntä ja 97 valitsijamiesääntä vähemmän kuin Van Buren.<ref name="vaalit36a"/>
 
Van Buren nimitti yhtä lukuun ottamatta kaikki Jacksonin kauden ministerit takaisin virkoihinsa. Yhdysvallat ajautui kuitenkin jo Van Burenin kauden alussa [[Vuoden 1837 paniikki|finanssikriisiin]]. HänenLaman edeltäjänsätaustalla oliolivat siirtänytEnglannin liittovaltiontalouden rahojaheikentyneen kansalliseltataloustilanteen pankiltaheijastuminen erienglantilaisten osavaltioidenpankkien omilletoimintaan pankeilleYhdysvalloissa ja aiheuttanutyhdysvaltalaisten näinpankkien vakavialiiallinen ongelmialainojen yhdysvaltalaisillemyöntäminen pankeilleennen lamaa. KriisiLisäksi olikriisiä Yhdysvaltainedesauttoi historianVan pahin,Burenin silläedeltäjän maanAndrew 850Jacksonin pankistaajama 343tiukka ajautuirahapolitiikka, kriisinjonka seurauksenaaikana [[konkurssi]]in.<refmuun name="panic1837"/>muassa Pankkienkiellettiin kaaduttualiittovaltion tuhannetmaiden yhdysvaltalaisetmyyminen menettivätpaperirahaa työnsävastaan ja maansa.maksuvälineinä Vanhyväksyttiin Buren jatkoi Jacksonin linjaavain [[deflaatiokulta]]n nostamisessa ja sai parannettua taloustilannetta hiukan[[hopea]].<ref name="historymiller-domestic"/> Kriisin aikana noin 40 % Yhdysvaltain tuolloisista pankeista kaatui.<ref name="presidentspanic1837"/>
 
Van Buren yritti ratkaista finanssikriisin jatkamalla Andrew Jacksonin tiukkaa rahapolitiikkaa. Van Buren onnistui kovasta vastustuksesta huolimatta ajamaan Yhdysvaltain kongressissa läpi ideansa uudesta riippumattomasta virastosta, joka huolehtisi liittovaltion varojen käyttämisestä. Van Buren uskoi, että riippumattoman viraston perustaminen lopettaisi liittovaltion rahojen myöntämisen huonosti hallinnoiduille osavaltionpankeille ja rauhoittaisi näin taloustilannetta. Riippumattoman viraston perustaminen jakoi Yhdysvaltain kongressissa rankasti mielipiteitä ja jopa monet demokraatit vastustivat sitä.<ref name="miller-domestic"/>
Ratkaistakseen finanssikriisin Van Buren päätti perustaa riippumattoman ministeriön huolehtimaan liittovaltion rahoista ja siirsi samalla liittovaltion varoja eri pankkeihin näiden kaatumisen estämiseksi. Lisäksi hän leikkasi lähes kaikkia liittovaltion kuluja minimoidakseen valtion menot. Van Burenin säästöehdotukset hyväksyttiin [[Yhdysvaltain kongressi]]ssa, mutta osa katkeroituneista demokraateista siirtyi säästöjen takia Whig-puolueen puolelle.<ref name="history"/><ref name="presidents"/>
 
Van Burenin kaudella ongelmia aiheutti myös [[kanada]]lainen [[separatisti]]liike, joka vaati itsenäisyyttä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]]. Kun yhdysvaltalainen separatisteja tukenut laiva yritti kuljettaa aseita ja tarvikkeita [[Niagara (joki)|Niagara-joen]] poikki Kanadaan, briteille lojaalit kanadalaisjoukot valtasivat laivan ja sytyttivät sen tuleen. Yksi Yhdysvaltojen kansalainen sai surmansa, ja kostoksi yhdysvaltalaiset polttivat yhden brittien laivoista. Van Buren ei kuitenkaan halunnut uutta sotaa Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välille, vaan lähetti kenraali [[Winfield Scott]]in neuvottelemaan rauhanomaisesta ratkaisusta. Yhdysvallat ilmoitti olevansa puolueeton Kanadan itsenäisyyskysymyksessä, ja tilanne rauhoittui lopulta itsestään.<ref name="miller5"/>
Loppuvuodesta 1838 yhdysvaltalaisia siirtolaisia alkoi asettua [[Maine (osavaltio)|Mainen]] ja Kanadan välissä sijaitsevalle maa-alueelle, jonka hallinnasta Iso-Britannia ja Yhdysvallat kiistelivät. Britit alkoivat häätää alueelle siirtyneitä siirtolaisia ja myös vangitsivat osan heistä, minkä vuoksi Van Buren määräsi Yhdysvaltain armeijan alueelle valvomaan tilannetta. Samalla hän kutsui Britannian ministerin Washingtoniin neuvottelemaan tilanteen hoitamisesta rauhallisesti. Maat pääsivät sopuun ja allekirjoittivat vuonna 1842 [[Webster–Ashburtonin rauha]]n.<ref name="miller5"/>
 
Finanssikriisin ja Ison-Britannian kanssa käytyjen konfliktien lisäksi Yhdysvallat kärsi Van Burenin presidenttikauden aikana myös pitkäksi venyneestä ja kalliiksi tulleesta [[Seminolisodat#Toinen seminolisota|toisesta seminolisodasta]], jota käytiin intiaaneja vastaan [[Florida]]ssa.<ref name="history"/><ref name="presidents"/>
 
=== Viimeiset vuodet ja kuolema ===
Martin Van Burenilla oli neljä sisarusta: Derike (1777–1865), Hannah (1780–tuntematon), Lawrence (1786–1868) ja Abraham (1788–1836). Lisäksi hänellä oli äitinsä edellisestä avioliitosta yksi sisarpuoli sekä kaksi velipuolta. Näistä vain yhden, James Isaac Van Alenin (1776–1870), henkilöllisyys on tiedossa. 21. helmikuuta 1807 Van Buren meni naimisiin vuotta nuoremman Hannah Hoesin kanssa. He saivat yhteensä neljä lasta: Abrahamin (1807–1873), Johnin (1810–1866), Martinin (1812–1855) ja Smith Thompsonin (1817–1876).<ref name="heritage"/><ref name="theus"/> Van Burenin ja Hoesin avioliitosta ei tiedetä paljoakaan, sillä Van Buren ei juurikaan puhunut yksityiselämästään. Van Bureniin perehtynyt historiantutkija Donald Cole on kuitenkin arvioinut, että heidän liittonsa oli onnellinen.<ref name="miller7"/>
 
Martin Van Buren kuului [[hollannin reformoitu kirkko|hollannin reformoituun kirkkoon]].<ref Hänenname="heritage"/> sukunsaHän oli kotoisin [[Alankomaat|Alankomaasta]] ja hänen [[Äidinkieli|äidinkielensä]] oli [[hollannin kieli|hollanti]]. Hän oliYhdysvaltain ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, jonka äidinkieli ei ollut englanti. Lisäksi hänjoka oli ensimmäinen itsenäisissä Yhdysvalloissa syntynyt presidentti.Yhdysvaltain Van Burenin lempiharrastus oli ratsastus.kansalaisena<ref name="king"/><ref name="class"/><ref name="presidents-factshistory"/>.
 
Van Buren alkoi iän myötä vastustaa yhä enemmän [[orja|orjatyövoiman]] lisäämistä Yhdysvalloissa. Tämä oli myös yksi syy siihen, miksi hän vastusti Texasin liittämistä Yhdysvaltoihin: se olisi lisännyt orjuuden sallineiden territorioiden määrää ja samalla lisännyt riskiä joutua sotaan [[Meksiko]]n kanssa. Van Burenin vastustuksesta huolimatta Texas liitettiin Yhdysvaltoihin muutamaa vuotta myöhemmin. Kuten Van Buren oli ennakoinut, se lisäsi orjuutta kannattaneiden [[etelävaltiot|etelävaltioiden]] määrää ja johti [[Meksikon–Yhdysvaltain sota|sotaan]] Yhdysvaltojen ja Meksikon välille.<ref name="white"/><ref name="history-war"/>
 
Van Buren esiintyi ensimmäisen kerran yhdysvaltalaisessa [[postimerkki|postimerkissä]] vuonna 1938, kun häntä esittävä kahdeksan sentin postimerkki julkaistiin.<ref name="postimerkki"/> Lisäksi Van Burenin mukaan on nimetty kaksi [[Yhdysvaltain laivasto]]n alusta: 1800-luvulla toiminut [[kuunari]] ''[[USS Van Buren (1839)|USS Van Buren]]'' sekä [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] palvellut, Tacoma-luokan [[USS Van Buren (PF-42)|samanniminen]] [[fregatti]].<ref name="navy"/>
 
Van Buren käytti nuorena lempinimeä ''Old Kinderhook''. Jotkut lyhensivät Van Burenin lempinimen muotoon ''O.K.'', mistä syntyi erään teorian mukaan nykyäänkin käytetty ilmaisu [[Okei|OK]].<ref name="class"/><ref name="king"/>
 
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
<ref name='miller7'>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://millercenter.org/president/vanburen/essays/biography/7family-life | Nimeke =Martin Van Buren - Family Life | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Millercenter.org | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =2.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='miller2'>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://millercenter.org/president/vanburen/essays/biography/2life-before-the-presidency | Nimeke =Martin Van Buren - Life Before the Presidency | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Millercenter.org | Ajankohta = | Viitattu =2.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='miller5'>{{Verkkoviite | Osoite =httphttps://millercenter.org/president/vanburen/essays/biography/5foreign-affairs | Nimeke =Martin Van Buren - Foreign Affairs | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Millercenter.org | Ajankohta = | Viitattu =2.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='history-war'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.history.com/topics/mexican-american-war | Nimeke =Mexican-American War | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =History | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =1.3.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='postimerkki'>{{Verkkoviite | Osoite =http://arago.si.edu/index.asp?con=1&cmd=1&img=&mode=1&pg=1&tid=2033243 | Nimeke =Up 8-cent Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Arago | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='presidents-facts'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.american-presidents.com/martin-van-buren/martin-van-buren-facts | Nimeke =Martin Van Buren Facts | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =American-presidents.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='class'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.classroomhelp.com/lessons/Presidents/vanburen.html | Nimeke =President Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Classroomhelp.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='king'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.historyking.com/American-History/political-history/martin-van-buren/Interseting-Facts-For-Martin-Van-Buren.html | Nimeke =Interesting Facts For Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Historyking.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =27.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='vaalit36a'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.u-s-history.com/pages/h350.html | Nimeke =Elections of 1836 | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =u-s-history.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='theus'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.theusgov.com/Martin%20Van%20buren.htm| Nimeke =Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Theusgov.com | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='presidents'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.american-presidents.com/martin-van-buren | Nimeke =Martin Van Buren Biography | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =American Presidents | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =26.2.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='vaalit1840b'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.presidentelect.org/e1840.html | Nimeke =President Elect - 1840 | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =Presidentelect.org | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =22.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name='history'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.history.com/topics/martin-van-buren | Nimeke =Martin Van Buren | Tekijä = | Selite = | Julkaisu =History | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =21.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
<ref name='heritage'>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.americanheritage.com/people/presidents/vanburen_martin.shtml | Nimeke =Martin Van Buren - The Red Fox | Tekijä = | Selite =[https://web.archive.org/web/20101212053422/http://www.americanheritage.com/people/presidents/vanburen_martin.shtml arkistoitu versio] | Julkaisu =American Heritage | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =21.1.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref>
}}