Versio 10. maaliskuuta 2018 kello 17.10 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta p →‎Korkojen verotus ← Vanhempi muutos		Versio 10. maaliskuuta 2018 kello 17.22 muokkaa kumoa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Lisätty kappale Koron määräytyminen. Poistettu kappale Korkotason keskusjohtoinen säätely lähteettömänä ja osin päällekkäisenä. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 64: [[Korkomeno\|Korkomenon]] voi usein vähentää verotuksessa. Suomessa yksityishenkilön maksamista koroista vain osasta voi tehdä [[Verovähennys\|verovähennyksen]]. Osa koroista on kokonaan vähennyskelvottomia.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49021/korkojen_vahentaminen_henkiloverotukses4/\|nimeke=Korkojen vähentäminen henkilöverotuksessa\|julkaisu=Verohallinto\|viitattu=2018-03-10\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> == Koron määräytyminen == ~~== Korkotason keskusjohtoinen säätely ==~~ Korot jaetaan kahteen luokkaan sen perusteella, kuinka korko määräytyy: hallinnolliset ja markkinoilla määräytyvät korot. Suurella talousalueella korot määräytyvät yleensä [[keskuspankki\|keskuspankin]] ohjauksessa siten, että laskusuhdanteessa on matalat korot [[investointi\|investointeja]] innostamassa ja taas noususuhdanteessa korot ovat korkeammalla jarruttamassa [[Ylikuumeneminen (taloustiede)\|talouden ylikuumenemista]]. [[Euroopan keskuspankki]] käyttää ohjauskorkonaan korkoa, jolla se myöntää lyhytaikaista rahoitusta pankeille euroalueella. Lähinnä ohjauskorkoa seuraa [[Euribor\|Euribor-korko]], joka on Euroopan alueen pankkien keskimääräinen [[antolainauskorko]]. Euribor-korko lasketaan päivittäin Brysselissä. Suomessa eläkerahastojen korkotuottovaatimuksen, nk. [[laskuperustekorko\|laskuperustekoron]], vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Laskuperustekorolla on keskeinen merkitys eläkeyhtiön sijoituspolitiikkaan. ''Hallinnollisia korkoja'' ovat erityisesti [[Keskuspankki\|keskuspankkien]] määräämät niin sanotut [[Ohjauskorko\|ohjauskorot]]. Niillä keskuspankki pyrkii vaikuttamaan markkinoilla määräytyvään korkotasoon, [[Inflaatio\|inflaatioon]] ja ihmisten käyttäytymiseen.<ref name=":0">{{Verkkoviite\|osoite=http://www.porssisaatio.fi/wp-content/uploads/2011/12/korko_opas_2016_fin_final_172x250_web.pdf\|nimeke=Sijoittajan korko-opas\|tekijä=\|julkaisu=\|ajankohta=Toukokuu 2016\|julkaisija=Pörssisäätiö\|viitattu=}}</ref> Markkinoilla määräytyviä ''markkinakorkoja'' ovat muun muassa pankkien väliset korot kuten [[Euribor]] ja [[LIBOR]]. Euribor-korot määräytyvät keskiarvona koroista, joilla suurimmat eurooppalaiset pankit ovat valmiita tarjoamaan lainaa toisille vastaaville pankeille.<ref name=":0" /> On olemassa myös puolittain hallinnollisesti määräytyviä korkoja. Niitä ovat esimerkiksi pankkien [[Prime-korko\|prime-korot]], TEL-takaisinlainauskorko ja [[peruskorko]]. Nämä korot määräytyvät hallinnollisesti, mutta määräytymisperiaate on sidottu markkinakorkojen muutoksiin. <ref name=":0" /> Lyhyet, muutaman kuukauden korot määräytyvät pitkälti ohjauskorkojen perusteella. Pidempiin korkoihin vaikuttavat inflaatio-odotus, odotus ohjauskorkojen muutoksista sekä yleinen säästämis- ja lainanottohalukkuus.<ref name=":0" /> Suomessa eläkerahastojen korkotuottovaatimuksen, nk. [[laskuperustekorko\|laskuperustekoron]], vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö. Laskuperustekorolla on keskeinen merkitys eläkeyhtiön sijoituspolitiikkaan. == Katso myös ==

Ero sivun ”Korko” versioiden välillä