Ero sivun ”Basaltti” versioiden välillä

'''Basaltti''' on tumma, hienorakeinen ja usein huokoinen [[Vulkaaninen kivi|vulkaaninen kivilaji]], yleensä [[laava]]. Basaltti on mineraalikoostumukseltaan pääasiassa [[Plagioklaasi|plagioklaasia]] sekä [[Pyrokseeni|pyrokseenia]], sisältäen lisäksi vähäisemmissä määrin muita tyypillisiä mineraaleja kuten [[Oliviini|oliviinia]] ja [[sarvivälke]]ttä. Basalttia koostumukseltaan vastaava [[syväkivi]] on [[gabro]]. Basalttia on myös [[Mars]]issa ja [[Kuu]]ssa, missä se antaa kuun meriksi kutsutuilla alueille niiden tunnusomaisen tumman värin.<ref name="Kids.Kosmos">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kidscosmos.org/kid-stuffmars/kids-basalt/kids_basalt.htmlphp | Nimeke = Kids Tour to Mars: Basalt Lava | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Kid's Kosmos] | Viitattu = 09.03.2018}}</ref>

Basalttisia laavoja syntyy erityisesti [[Keskiselänne|valtamerten keskiselänteillä]], mutta myös muissa ympäristöissä. Basalttinen laava on juoksevaa ja leviää mantereisissa purkauksissa laajoille alueille muodostaen [[laakiobasaltti|laakiobasaltteja]], joita on mm. [[Intia]]ssa ([[Deccanin laavapurkaukset]]) ja [[Islanti|Islannissa]]. Jäähtyessään basalttinen laava lohkeilee usein kuusikulmaisiksi pylväiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwarchive.kiviopas.fi/opetusli/kivilaj/magma.htmu6amU | Nimeke = Magmakivet | Julkaisu = Kiviopas | Julkaisija = Vuolukivialan koulutushanke / Suomussalmen kunta | Viitattu = 09.03.2018}} '''Arkistolinkki'''</ref>

Basalttimuodostumia ovat [[basalttipylväs]], [[basalttityyny]] ja [[laavatunneli]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arthur B.Busbey III, Robert R. Coenraads, Paul Willis, David Roots | Suomentaja = Kaarlo Taipale, Riikka Taipale | Julkaisija = Gummerus | Nimike = Kivet & fossiilit|Viitattu = 8.9.2014|Selite = |Sivu = 188-189, 193 | Vuosi = 1999|Kieli = |Isbn ISBN = 951-20-5347-0}}</ref>