Ero sivun ”John F. Kennedy” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Salamurha: poistin salaliittoroskaa
Skjölker (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 57:
===Sotapalvelus===
[[Kuva:Lt. John F. Kennedy aboard the PT-109.jpg|thumb|Kennedy torpedoveneessään vuonna 1943]]
Kennedy palveli [[Toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Yhdysvaltain [[Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa|Tyynenmeren]] laivastossa 1941–1945. Hän ilmoittautui alkukesällä 1941 vapaaehtoisena [[Yhdysvaltain armeija|armeijan]] upseerikouluun 24-vuotiaana. Hänen selkävammansa esti häntä kuitenkin läpäisemästä lääkärintarkastusta, eikä häntä siksi hyväksytty aluksi myöskään laivastoon. Hän kuitenkin harjoitutti selkäänsä kesän ajan ja pääsi syksyllä laivastoon upseerien valmennuskurssille. Talvella hän sai ylennyksen. Kennedy työskenteli aluksi toimistossa [[Washington (DC)|WashingtonWashingtonissa]]issa ja sen jälkeen alokkaiden kouluttajana [[Etelä-Carolina]]ssa. Syksyllä 1942 hän sai tervetulleen siirron [[moottoritorpedovene]]isiin. Seuraavan vuoden alussa hänet lähetettiin eteläiselle Tyynellemerelle, missä hänestä tuli moottoritorpedovene PT 109:n kapteeni.<ref>Kuosma 2014, s. 35–36.</ref>
 
Kennedy oli vähällä kaatua sodassa, kun [[Salomonsaaret|Salomonsaarilla]] Kennedyn komennossa ollut partiotorpedovene joutui [[japani]]laisen [[Hävittäjä (laiva)|hävittäjän]] upottamaksi. Kennedy pelasti miehistönsä, ja sodan jälkeen hänet palkittiin laivaston ja merijalkaväen urheusmitalilla.<ref name="britannica" /> Kennedy toipui seuraavien kuukausien ajan sairaaloissa Tyynellämerellä ja Yhdysvalloissa. Hänet kotiutettiin keväällä 1945. Sen jälkeen hän toimi [[William Randolph Hearst|Hearstin]] lehdistön erikoiskirjeenvaihtajana ja selosti Englannin vaalit, [[Potsdamin konferenssi]]n ja [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] perustamisvaiheet [[San Francisco]]ssa.<ref>Kuosma 2014, s. 37.</ref>
Rivi 65:
== Poliittisen uran alku ja senaattorikaudet ==
 
Massachusettsista vapautui paikka [[Yhdysvaltain kongressi]]n [[Yhdysvaltain edustajainhuone|edustajainhuoneeseen]] 1945, ja vaalipiiriin kuuluivat Bostonin pohjoiset ja läntiset osat. Kennedyllä ei ollut poliittista kokemusta, mutta hän oli työkokemuksensa kautta perillä valtiotieteestä, hallinnosta ja [[diplomatia]]sta sekä kansallisista ja kansainvälisistä kysymyksistä. Hän lähti demokraattien ehdokaskilpaan 29-vuotiaana iskulauseenaan "Uusi”Uusi sukupolvi tarjoaa johtajan"johtajan” ja voitti ehdokkuuden saatuaan 42 prosenttia äänistä. Marraskuussa 1946 hän voitti varsinaisissa vaaleissa republikaanisen vastaehdokkaansa ylivoimaisesti. Kaksi vuotta myöhemmin samoissa vaaleissa hän oli niin suosittu, ettei hänelle ilmaantunut vastaehdokkaita. Vuonna 1950 hän voitti jälleen vaalit ylivoimaisesti ja uusi jälleen kongressipaikkansa.<ref>Kuosma 2014, s. 37–39.</ref> Liberaali Kennedy ajoi edustajakausinaan 1947–1952 parempia työoloja, julkisen asunnontuotannon lisäämistä, korkeampia palkkoja, matalampia hintoja ja vuokria sekä korkeampaa vanhusten sosiaaliturvaa.<ref name="britannica" />
 
Vuonna 1952 Kennedy voitti republikaanisen senaattorin Henry Cabot Lodgen ja nousi [[Yhdysvaltain senaatti|senaattiin]].<ref>Kuosma 2014, s. 39–40.</ref> Senaatissa Kennedy toimi 1953–1960 ja ajoi etenkin kansalaisoikeuksia, työuudistuksia ja ulkomaanapua Afrikkaan ja Aasiaan.<ref name="britannica" /> Hänet nimitettiin vuonna 1957 senaatin ulkomaansuhteiden komiteaan, mikä antoi hänelle kokemusta ulkomaanpolitiikasta.<ref>Nelson 1996, s. 1516.</ref> Vuoden 1958 vaaleissa Kennedy valittiin uudelleen ääntenenemmistöllä, joka oli Massachusettsin historian suurin ja koko maan suurin sinä vuonna.<ref name="britannica" />
Rivi 86:
Kennedy aloitti presidenttikautensa [[Kylmä sota|kylmän sodan]] aikana, jolloin Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtamat blokit olivat vastakkain.<ref>Kuosma 2014, s. 58.</ref> Edeltäjältään Eisenhowerilta hän peri salaisen sodan Kuubaa ja sen johtajaa [[Fidel Castro]]a vastaan.<ref>Kuosma 2014, s. 65.</ref>
 
Kennedyn presidenttikausi alkoi takaiskulla, kun hänen hyväksymänsä [[Sikojenlahden maihinnousu]] Kuubassa [[Fidel Castro|Castron]] hallinnon kaatamiseksi epäonnistui.<ref name="britannica" />
 
Kennedy perusti vuonna 1961 [[Peace Corps]] -viraston, joka lähetti ammattitaitoisia vapaaehtoisia kehittyvien maiden avuksi. Hän perusti myös [[Alliance for Progress]] -avustusohjelman [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] kehittämiseksi.<ref name="nelson-1517">Nelson 1996, s. 1517.</ref>
Rivi 136:
Kennedyä on sekä kiitelty että arvosteltu presidenttinä. Kennedyä on kehuttu siitä, että hän oli karismaattinen johtaja ja edistysmielinen innostaja kansalaisilleen. Hänen neuvokkaan diplomatiansa Kuuban ohjuskriisin aikana on arvioitu pelastaneen maailman ydinsodalta, sillä Kennedyn itsensä mukaan maan sotilasjohtajat olisivat halunneet aloittaa hyökkäyksen. Kriisin jälkeen Kennedy aloitti liennytyksen, jonka seurauksena syntyi ilmakehän ydinkoekielto. Vaikka Kennedy laajensikin Yhdysvaltain osallistumista Vietnamin sotaan, hän lähetti sinne vain sotilaallisia neuvonantajia.<ref name="dallek-1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2013/11/22/opinion/kennedys-legacy-of-inspiration.html | Nimeke =Kennedy's Legacy of Inspiration (1/2) | Tekijä =Robert Dallek | Ajankohta =21.11.2013 | Julkaisija =International New York Times | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref><ref name="dallek-2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2013/11/22/opinion/kennedys-legacy-of-inspiration.html?pagewanted=2 | Nimeke =Kennedy's Legacy of Inspiration (2/2) | Tekijä =Robert Dallek | Ajankohta =21.11.2013 | Julkaisija =International New York Times | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref><ref name="missile-crisis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nationalarchives.gov.uk/education/heroesvillains/g2/ | Nimeke =John Kennedy and the Cuban missile crisis | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =The National Archives | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref>
 
Kennedyä on arvosteltu siitä, että hänen presidenttikautensa tulokset jäivät laihoiksi. Hän ei saanut kansalaisoikeusuudistuksia läpi elinaikanaan, minkä esimerkiksi [[Martin Luther King]] arveli johtuneen intohimon puutteesta mustien tasa-arvoa kohtaan. Kennedyä on arvosteltu myös surkeasti epäonnistuneesta Castron syrjäyttämisyrityksestä sekä Vietnamin sodan laajentamisesta. Hänen uskotaan myös olleen uskoton vaimolleen ja fyysisesti liian sairas presidentin virkaan, minkä hän salasi suurelta yleisöltä. <ref name="dallek-1" /><ref name="missile-crisis" />
 
Vuoden 2013 lopulla julkaistussa yhdysvaltalaisessa [[gallup]]-tutkimuksessa Kennedy oli selvästi suosituin maan sodanjälkeisistä 11 presidentistä. Kolme neljäsosaa vastaajista piti häntä keskimääräistä parempana tai loistavana presidenttinä ja vain kolme prosenttia keskimääräistä huonompana presidenttinä. Kennedyn arvostus oli korkein nuorten yhdysvaltalaisten keskuudessa. Kennedyn suosio virkakautensa aikana oli myös korkeampi kuin muiden yhdentoista sodanjälkeisen presidentin, vaikka se laskikin ensimmäisen vuoden 80 prosentista viimeisen mittauksen 58 prosenttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gallup.com/poll/165902/americans-rate-jfk-top-modern-president.aspx | Nimeke =Americans Rate JFK as Top Modern President | Tekijä =Andrew Dugan ja Frank Newport | Ajankohta =15.11.2013 | Julkaisija =Gallup | Viitattu = 19.3.2014 }}</ref>