Avaa päävalikko

Muutokset

21 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
pääartikkeliviittaukset siihen tarkoitetulla mallineella, lopputageja sitaatteihin
Monien ilmiöiden kerrottiin syntyneen tarkoituksella. Toisaalta jotkut ilmiöt (kuten haava, pistosnuoli ja tuli) ovat kertomusten mukaan syntyneet vahingossa. Tietäjä saattoi loitsussaan vakuuttaa vaivan aiheuttajalle, että ihmistä satuttaessaan se toimii turhaan tai tarkoitustaan vastaan. Voitiin myös uhata, että jos vaivan syy ei korjaa tekosiaan, asiasta kerrotaan sen vanhemmille. Nykyajan ihmisestä uhkaus voi kuulostaa lievältä, mutta entisaikaan syvän pettymyksen aiheuttaminen vanhemmille oli pahimpia kuviteltavissa olevia asioita.
 
Syntykertomuksiin suhtauduttiin yleensä vakavasti. Aiheetonta syntyjen lukemista vältettiin samoin kuin turhaa joidenkin olentojen nimien lausumista. Laulaessa ei saanut mennä liian "syviin" tai "kaukaisiin" syntyihin ilman syytä. Kristillistyneen käsityksen mukaan [[Jumala (kristinusko)|Luoja]] katsoo synniksi sen, että hänen töitään luetaan turhaan [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]: I1 426<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01104260</ref>: ''Jos myö syyttä laulelemma, tarpehitta taitelemma, luoja synniksi lukou. Ei syyttä syville mennä, asietta aivan kauas. '' Katso myös: SKVR: I2 849<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01108490</ref>, I3 1341<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01113410</ref>, 1342<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01113420</ref>, 2010<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01120100</ref>, XIII1 2655<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13026550</ref>, XIII2 3023<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr13030230</ref>, I4 539<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01205390</ref>, V2 2203<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr05222030</ref>, V3 1065<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr05310650</ref>. Tämän [[Väinämöisen kiellot|kieltää myös Väinämöinen]].<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:I3 2010)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01120100</ref>.
 
===Synty ja luonto===
 
Joissain kertomuksissa ihmisen mainitaan vain ilmaantuvan esiin maasta kuin nurmen. Eräässä loitsussa mainitaan ihmisen tulleen mullasta:
{{Sitaatti|''Tulen synty on taivosesta,''<br/>
''Vuoresta vein sikiö,''<br/>
''Mullasta minun sukuni...''<br/>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]] :VII3, 1388)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07213880</ref>}}
 
Ensimmäisen [[kantele]]en ja samalla ensimmäisen soittimen on tehnyt tietäjä [[Väinämöinen]]. Yleisen käsityksen mukaan hän teki sen [[suomuhauki|ison hauen]] leukaluusta. Toisen käsityksen mukaan kannel tehtiin hirven sarvesta. Väinämöinen soitti uutta soitinta niin taidokkaasti, että metsän eläimet, ihmiset ja jumalolennotkin tulivat kuuntelemaan ja liikuttuivat. Soitollaan hän herätti myös pahan [[Pohjola (Kalevala)|Pohjolan]] väen, joka ryhtyi ajamaan Väinämöistä ja hänen miehiään takaa.
 
:''{{Katso myös'': ''|[[Väinämöinen#Väinämöisen laulu ja soitto|Väinämöisen laulu ja soitto]]''}}
 
===Karhun synty===
Lintu kiertelee veden yllä etsien pesäpaikkaa. Linnun laji vaihtelee kertomusten välillä, se on esimerkiksi [[pääsky]]nen, [[sotka]], [[kokko]] tai [[kuikka]]. Eräässä versiossa (esimerkiksi [[runonlaulaja]] [[Mateli Kuivalatar|Mateli Kuivalattarella]]) pääskysen "päivälinnun" toisintonimenä esiintyy [[lepakko]] "yölintu". Lintu joutuu lopulta munimaan ensimmäiselle löytämälleen kiinteälle paikalle. Edellä esitetyn kertomuksen mukaan se munii vedessä kelluvan [[Väinämöinen|Väinämöisen]] polvelle, toisissa kertomuksissa esimerkiksi laivaan tai ruohomättäälle. Se munii munan tai munia (Kalevalassa kuusi kultaista munaa ja seitsemännen rautamunan). Huonolla paikalla ollut pesä tuhoutuu, ja munat särkyvät aaltoihin. Ne eivät kuitenkaan mene hukkaan. Kuoren yläpuolesta syntyy [[taivaankansi]] ja munan alaosasta [[litteä maa|maa]], keltuaisesta tai valkuaisesta tulee aurinko, munan kirjavuudesta tähdet ja munan muista osista muita maailman asioita. Joissain runoissa Väinämöinen käskee munan eri osien siirtyä maailmankaikkeuden osiksi, eli jotkut ovat käsittäneet Väinämöisen maailman luojaksi. Esimerkiksi:
[[Tiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|thumb|upright=0.5|Joutsen ja muna. Piirros karjalaisen kalliopiirroksen mukaan.]]
{{Sitaatti|Niin he'än sanuo soatto: Mi munass' ylini puoli, <br>
peäni om peällä taivosekse! Mi munass' alani puoli <br>
Moakse alla jalkojeni! Mi munassa valkieta, <br>
se päiväkse taivahalla! Mi munassa ruskieta, <br>
se kuikse kumottamahe, tähtilöikse taivahalla.<br>
<small>([[SKVR]]:I1 58a)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100581</ref>}}
 
Väinämöinen myös liikehtii ajelehtiessaan vedessä, ja tästä syntyvät syvänteet, saaret ja luodot, ja jopa maat ja mantereet. Eräissä runoissa Väinämöinen samalla tekee kiveen merkintöjä ja kuvioita:
{{Sitaatti|Tuosta saaria saneli, sano maatki manteretki, <br>
kirjutti kivehen kirjan, veti viivan kalliohon <br>
peukalolla päättömällä, sormella nimettömällä...<br>
<small>([[SKVR]]: I1 35)</small><ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr01100350</ref>}}
[[Susi|Suden]] syntyä on luettu varauduttaessa susien varalta. Susi on syntynyt naisesta, jonka hedelmöittää tuuli. Samaan tapaan syntyivät myös eräät taudit. Suden ja koiran sukulaisuus oli hyvin tiedossa, ja koiran syntykertomus oli samankaltainen kuin sudenkin. Suden ja koiran synnystä kerrottiin myös samassa kertomuksessa:
 
{{Sitaatti|''Kohussansa koiran kantoi,''<br/>
''Suven muissa suolissahan,''<br/>
''Penin alla pernohinsa...''}}
 
[[Tiedosto:Nuremberg chronicles - Margaret (CXXVIr).jpg|thumb|upright|Pyhä Margareeta ja lohikäärme ''[[Liber Chronicarum|Nürnbergin kronikan]]'' kuvituksessa.]]
 
===Tulen synty===
:''{{Pääartikkeli: |[[Tulen iskentä]]}}
Tulen syntyä on selitetty siten, että jumalolento tai -olennot, kuten [[Ukko ylijumala]], on [[tulen iskentä|iskenyt tulta]] aseellaan tai erilaisista esineistä. Esineet ovat voineet olla esimerkiksi [[Kokko|Kokon]] sulkia. Eräässä tarinassa ukon iskemä tuli putoaa taivaasta [[tulikipuna|kipunana]] [[Aluen järvi|Aluen järveen]], maahan tai [[manala]]an asti ja sytyttää metsiä palamaan. Kytevästä metsäpalosta on ihminen saanut ensimmäisen tulen. Tulen syntyä on luettu esimerkiksi palovammoja hoidettaessa.
[[Tiedosto:Lightning8 - NOAA.jpg|thumb|Salama nähtiin kertomuksissa tulen synnyttäjänä.]]
===Veden synty===
Usein mainitaan veden syntyneen vuoresta. Eräät yleiset säkeet kuuluvat tähän tapaan:
{{Sitaatti|''Vuoresta vetosen synty,''<br/>
''Tulen synty taivosesta,''<br/>
''Alku rauan ruostehesta,''<br/>
''Vasken kanta kalliosta...''<br/>
<small>(Esimerkiksi Kalevala, kolmas runo; [[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:VII4, 1762)</small>}}
 
Usein kerrotaan myös, että ''vesi on vanhin voitehista'', eli ensimmäinen ihmisten hoitoon, siunaamiseen tai puhdistukseen käytetty aine. Tästä on tullut myös yleinen [[sananlasku]]. Käsitys voi olla peräisin kristillisestä kertomuksesta, jossa [[Jeesus]] kastetaan, eli tehdään "ensimmäinen kaste". Tosin ihmisiä on kasteltu vedellä myös monissa pakanallisissa menoissa. Eräässä runossa kerrotaan:
 
{{Sitaatti|''Vesi on vanhin voitehista,''<br/>
''Kosken kuohu katsehista.''<br/>
''Vesi on tullut tunturista,''<br/>
''Tullut tunturin alaitse...''<br/>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]:XII2:5606<ref>http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr12156060</ref>)</small>}}
 
 
Erään loitsun mukaan veri ja vesi ovat veljekset ja vesi tietää siksi, missä veri kulkee. <small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]] I4 656)</small> Veren alkuperästä mainitaan myös sivumennen eräässä kertomuksessa. Kesän tullen taruolento, Kesäpoika, tuo elämänvoimaa, joka herättää luonnon eloon. Samalla mainitaan syntyvän myös ihmisen veren, jossa uskottiin asuvan ihmisen elämänvoiman. Kasvillisuuden myyttistä kylväjää [[Sampsa Pellervoinen|Sampsa Pellervoista]] vastaava Sämpsöi kiittää Kesäpoikaa avusta:
{{Sitaatti|''Hyvin teit sä tullessasi ''<br/>
''vielä paremmin ollessasi: ''<br/>
''puhuit puut lehellisiksi, ''<br/>
''heinät helpehellisiksi, ''<br/>
''naurihit navallisiksi, ''<br/>
''neitoset verellisiksi. ''<br/>
<small>([[Suomen Kansan Vanhat Runot|SKVR]]IV3, 4036)</small>}}
 
==Muuta aihetta sivuavaa==
===Syy===
:''{{Pääartikkeli: |[[Syy (mytologia)|Syy]]}}
Syntykertomusten yhteyteen liittyy toisinaan sana ''syy'', jonka merkitys tässä yhteydessä on epävarma. Sana merkitsee sekä aiheuttajaa että säiettä, tässä tapauksessa siis joko asian alkuunpanijaa tai jonkinlaista elämänlankaa. Joskus harvoin syy on voitu jopa rinnastaa syntyyn.
 
106 763

muokkausta