Ero sivun ”Sovhoosi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix
Rivi 3:
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseja 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla.<ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 {{ru}}</ref>
 
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja ja mikä tärkeintä, sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka sovhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne silti paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kolhoosit.{{Lähde}} Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana.
 
Yleisesti sovhooseja väitettiin kolhooseja tuottavammiksi. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.