Wikipedia

Ero sivun ”Charlotte Brontë” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 87.95.255.180) ja palautettiin versio 16048814, jonka on tehnyt EmzQh
fix ym.
Rivi 23:
| huomioita =
}}
'''Charlotte Brontë''' ([[21. huhtikuuta]] [[1816]] [[Thornton (West Yorkshire)|Thornton]], [[Yorkshire]] – [[31. maaliskuuta]] [[1855]] [[Haworth]], Yorkshire) oli [[englanti]]lainen [[kirjailija]] ja [[runoilija]]. Hän oli yksi niin kutsutuista [[Brontën sisarukset|Brontën kirjailijasisarista]], ja hänen sisariaan olivat [[Emily Brontë|Emily]] ja [[Anne Brontë]]. Brontë julkaisi ensimmäisen ja kenties tunnetuimman romaaninsa ''[[Kotiopettajattaren romaani]]'' vuonna 1847.<ref>[http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/bronte_sisters.shtml The Brontë Sisters (1818-18551818–1855)]. BBC History. {{en}}</ref> Teos oli sekä myynti- ja arvostelumenestys. Hän kirjoitti yhteensä neljä romaania ja julkaisi lisäksi sisariensa kanssa yhteisen runokirjan ''[[Poems by Currer, Ellis, and Acton Bell|Poems]]'' vuonna 1846. Brontë kuoli kotonaan [[Haworth]]in kylässä vuonna 1855 [[raskaus|raskautensa]] aikana.
 
== Elämä ==
Rivi 29:
=== Nuoruus ===
 
Charlotte Brontë syntyi [[Thornton (West Yorkshire)|Thorntonissa]], [[Yorkshire]]ssaYorkshiressa, Pohjois-[[Englanti|Englannissa]]. Hänen isänsä oli [[Anglikaanikirkko|anglikaaninen]] pappi, joka muutti perheineen [[Haworth]]iinHaworthiin, Yorkshiren nummille vuonna 1820. Perheen äidin ja kahden vanhemman sisaren kuoltua Charlotte jäi sisartensa Emilyn ja Annen ja veljensä [[Branwell Brontë|Branwellin]] kanssa isänsä ja ankaran uskonnollisen tätinsä Elisabeth Branwellin huollettavaksi. Yksinäisyydessä elävät lahjakkaat lapset leikkivät keskenään mielikuvitusleikkejä ja kirjoittelivat pieniin vihkoihin mielikuvitusvaltakuntien Angrian ja Gondalin historiaa ja seikkailuja.
 
Charlotte kävi kirkonmiesten tytärten sisäoppilaitosta Cowan Bridgessä vuonna 1824, mutta palasi kotiin koulun ankarien olosuhteiden vuoksi. Myöhemmin hän kuvasi ''Kotiopettajattaren romaanissa'' kirveleviä lapsuudenkokemuksiaan tässä julmassa oppilaitoksessa. Vuonna 1831 hän jatkoi koulunkäyntiään Roe Headin koulussa ja työskenteli siellä myös jonkin aikaa opettajana, mutta sairastui, kärsi koti-ikävästä ja lopulta luopui virastaan. Hän yritti myös onneaan kotiopettajattarena, mutta hänen ujoutensa ja tottumattomuutensa tavallisiin lapsiin estivät häntä sopeutumasta. Kotipaikka ja keskinäinen yhteys olivat Brontën sisarille niin tärkeitä, etteivät he viihtyneet sisäoppilaitoksissa, eivätkä työpaikoissaan kodin ulkopuolella, vaan palasivat yksi toisensa jälkeen lapsuuskodin suojiin.
[[Kuva:Brontë.jpg|thumbpienoiskuva|Branwell Brontën maalaus noin vuodelta 1834. Kuvattuna vasemmalta oikealle hänen sisarensa Anne, Emily ja Charlotte. Branwell maalasi itsensä Emilyn ja Charlotten väliin, mutta poisti myöhemmin itsensä maalauksesta.]]
 
=== Ura ===
 
Vuonna 1842 Charlotte matkusti [[Bryssel]]iin Emilyn kanssa opiskelemaan [[ranskanRanskan kieli|ranskaa]] ja [[saksanSaksan kieli|saksaa]] ja koulunhoitoa aikomuksenaan perustaa mahdollisesti oma pieni tyttökoulu. Täällä Charlotte rakastui epätoivoisesti ja vastakaikua saamatta professori Hegeriin, brysseliläisen tyttöpensionaatin johtajaan, joka oli naimisissa oleva mies. Sisarukset palasivat masentuneina kotiin, eikä kouluhankkeesta tullut koskaan todellisuutta. Charlotten ensimmäinen romaani ''Professori'' perustuu Brysselin kokemuksiin, mutta se julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
 
Charlottelta julkaistiin kolme romaania: ''Kotiopettajattaren romaani'', ''[[Shirley]]'' ja ''[[Syrjästäkatsojan tarina]]'', ja hän oli omana aikanaan suosituin Brontën sisaruksista, muttei ehtinyt nauttia saamastaan menestyksestä. Branwell-veli, jonka huonot elämäntavat olivat aiheuttaneet paljon huolta sisarille, kuoli syyskuussa [[1848]]. Emily kuoli [[Tuberkuloosi|keuhkotautikeuhkotautiin]]in saman vuoden joulukuussa ja Anne samaan tautiin seuraavana kesänä. Näin Charlotte menetti melkein yhdellä iskulla, ei ainoastaan rakkaita sisaruksiaan, vaan myös kirjailijatoverinsa. Hän jäi yksin vanhan isänsä seuraksi karuun pappilaan ainoana lohtunaan uskonto ja kirjallinen työnsä.
 
=== Viimeiset vuodet ===
 
Vuonna 1854 Charlotte avioitui pitkän epäröinnin jälkeen isänsä kappalaisen Arthur Bell Nichollsin kanssa. Avioliitto toi hänelle turvallisuutta ja seuraa yksinäisyyteen, mutta tuskin suurta romanttista rakkautta. Liiton aikana Charlotte alkoi odottaa lasta, mutta hänen huono terveytensä ei kestänyt raskautta ja hän kuoli yhdeksän kuukautta häidensä jälkeen, raskautensa aikana 31. maaliskuuta [[1855]]. Hän oli 38-vuotias.
 
Brontën sisarten yksinäisyys, varhainen kuolema ja traaginen kohtalo ovat kiehtoneet monia ja synnyttäneet useita sensaationhaluisia, melodramaattisia ja yliromanttisia elämäkertoja. Vakavien tutkijoiden on kuitenkin luettava ''Life of Charlotte Brontë'' vuodelta 1857, jonka tekijä [[Elizabeth Gaskell]] oli Charlotten henkilökohtainen tuttava. Gaskellin jälkeen syvin ja tyhjentävin elämäkerta on [[Juliet Barker]]in ''The Brontës'', tuhatsivuinen teos, joka ilmestyi vuonna 1994.
Rivi 48:
== Kirjallinen tuotanto ==
 
=== ''Poems'' ===
 
{{Pääartikkeli|[[Poems by Currer, Ellis, and Acton Bell]]}}
 
Vuonna 1846 sisarukset julkaisivat runoja salanimillä [[Currer Bell|Currer]] (Charlotte), [[Ellis Bell|Ellis]] (Emily) ja [[Acton Bell|Acton]] (Anne) Bell, mutta runokokoelmaa myytiin vain kaksi kappaletta. Tästä huolimatta sisarukset jatkoivat kirjallisia harrastuksiaan, ja vuoden 1847 aikana ilmestyi kultakin romaani.
 
==='' Kotiopettajattaren romaani'' ===
 
[[Kuva:Jane Eyre title page.jpg|thumb|''Kotiopettajattaren romaanin'' ensipainoksen etusivu.]]▼
{{Pääartikkeli|[[Kotiopettajattaren romaani]]}}
 
▲[[Kuva:Jane Eyre title page.jpg|thumbpienoiskuva|''Kotiopettajattaren romaanin'' ensipainoksen etusivu.]]
Charlotte Brontën teoksesta ''Kotiopettajattaren romaani'' tuli välittömästi menestys. Charlotte omisti teoksensa [[William Makepeace Thackeray]]lle, sen ajan Englannin suosituimmalle kirjailijalle, joka kuvasi sitä ”suuren neron mestarityöksi”. Romaanin sankari, pennitön orpo [[Jane Eyre]] menee rikkaaseen, salaperäiseen kartanoon kotiopettajattareksi. Brontë arvostelee [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaanisen]] ajan suhtautumista sivistyneisiin, mutta varattomiin naisiin, joiden ahtaaseen elämänpiiriin mahtui vain vanukkaan valmistamista, pianonsoittoa ja pöytäliinojen kirjailua. Ulkonaisesti säyseä, mutta sisäisesti intohimoinen ja aikansa arvoja uhmaava Jane Eyre kaipaa laajempia elämänaloja ja rakkautta. Hänen tunteensa kartanonherra Rochesteriin syttyy. Rochester edustaa [[George Gordon Byron|byronilaista]] romanttista sankaruutta, jossa miehinen hellyys yhtyy miehiseen voimaan. Romaanin mutkikas juoni on täynnä yllättäviä käänteitä. Yksi romaanin tärkeistä teemoista on yhteiskuntaluokkien ja sukupuolten välinen suhde. Romaanin lopussa Jane on henkisesti voimistunut.
 
==='' Shirley'' ===
 
{{Pääartikkeli|[[Shirley]]}}
 
''Shirley'' on Charlotte Brontën yhteiskunnallisesti kantaaottavin teos. Sen tapahtumat sijoittuvat Yorkshireen [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotien]] aikaan. Seudun tekstiiliteollisuus kärsii lamasta ja kutomon omistaja haluaa tuoda sinne työväkeä säästäviä koneita, mikä johtaa työläisten mielenosoitusmellakoihin. Shirley, romaanin nimihenkilö, on itsenäinen, peloton ja suorasukainen sankaritar. Vaikka romaanin juoni on paikoitellen melodramaattinen, on siinä selvä naistietoinen sanoma: naisten pitää saada enemmän mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhteiskunnassa kuin pelkästään menemällä avioon tai vaihtoehtoisesti elämään itsekieltäymyksessä, naimattomana, muiden hyväntekeväisyyden varassa.
 
=== Syrjästäkatsojan tarina ===
 
[[Kuva:Charlotte Brontë.jpg|thumb|Evert A. Duyckinick, ''Charlotte Brontë'', 1873. George Richmondin tekemään muotokuvaan perustuva postuumi muotokuva.]]▼
{{Pääartikkeli|[[Syrjästäkatsojan tarina]]}}
''Villette'' tai suomeksi ''Syrjästäkatsojan tarina'' on vahvasti omaelämäkerrallinen. Lucy Snowe, köyhä, yksinäinen ja tavallisen näköinen nuori nainen, löytää opettajan paikan [[belgia]]laisessa tyttökoulussa Villetten kaupungissa. Lucy rakastuu tyrannimaiseen professori Paul Emanueliin, joka on taas Heger-hahmo. Lucyn henkilökuva on kiintoisa psykologinen analyysi yksinäisyydestä, eristäytyneisyydestä ja onnettomasta rakkaudesta. Villette on kypsempi ja samalla synkempi teos kuin ''Kotiopettajattaren romaani''. ▼
 
▲[[Kuva:Charlotte Brontë.jpg|thumbpienoiskuva|Evert A. Duyckinick, ''Charlotte Brontë'', 1873. George Richmondin tekemään muotokuvaan perustuva postuumi muotokuva.]]
Charlotte Brontën suuruus kirjailijana on hänen kyvyssään kuvata naisten tunne-elämää, etenkin sellaisten naisten, jotka yhteiskunnallisten olosuhteittensa vuoksi eivät ole pystyneet toteuttamaan itseään älyllisesti tai tunteellisesti, mutta jotka ovat silti voimakkaasti tuntevia, eheitä ja aitoja ihmisiä. Kaikki Brontën teokset kuvaavat viktoriaanisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaista suhtautumista naisiin, ja on selvää, että hänen vastalauseensa pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin.▼
▲''Villette'' tai suomeksi ''Syrjästäkatsojan tarina'' on vahvasti omaelämäkerrallinen. Lucy Snowe, köyhä, yksinäinen ja tavallisen näköinen nuori nainen, löytää opettajan paikan [[belgia]]laisessabelgialaisessa tyttökoulussa Villetten kaupungissa. Lucy rakastuu tyrannimaiseen professori Paul Emanueliin, joka on taas Heger-hahmo. Lucyn henkilökuva on kiintoisa psykologinen analyysitutkielma yksinäisyydestä, eristäytyneisyydestä ja onnettomasta rakkaudesta. Villette''Syrjästäkatsojan tarina'' on kypsempi ja samalla synkempi teos kuin ''Kotiopettajattaren romaani''.
 
▲Kirjailijana Charlotte Brontën suuruus kirjailijana on hänen kyvyssäänBrontë kuvatakuvasi naisten tunne-elämää, etenkin sellaisten naisten, jotka yhteiskunnallisten olosuhteittensa vuoksi eivät ole pystyneet toteuttamaan itseään älyllisesti tai tunteellisesti, mutta jotka ovat silti voimakkaasti tuntevia, eheitä ja aitoja ihmisiä. Kaikki Brontën teokset kuvaavat viktoriaanisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaista suhtautumista naisiin, ja on selvää, että hänen vastalauseensa pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin.
 
== Teokset ==
Rivi 80 ⟶ 88:
=== Suomennoksia ===
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kotiopettajattaren romaani | Selite=(Jane Eyre, 1847.) Suomentanut Tyyni Haapanen | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1915}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Kotiopettajattaren romaani | Selite=(Jane Eyre, 1847.) Suomentanut Kaarina Ruohtula | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1973 | TunnisteIsbn=ISBN 951-23-0766-9}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Shirley | Selite=(Shirley, 1849.) Suomentanut Kaarina Ruohtula | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1969}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Syrjästäkatsojan tarina | Selite=(Villette, 1853.) Suomentanut Tyyni Haapanen-Tallgren | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1921}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Professori | Selite=(Professor, 1857.) Suomentanut Inkeri Koskinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2009 | TunnisteIsbn=ISBN 978-951-31-4096-0}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* Tapola, Päivi: Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani,. teoksessaTeoksessa Päivi{{Kirjaviite Tapola:| ''Nimeke=Äitini puutarhassa -. Polkuja naiskirjallisuuteen'', | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kääntöpiiri/Like, | Vuosi=2002, ISBN| Isbn=951-8989-61-3 }}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 95 ⟶ 103:
{{Wikisitaatit}}
{{Wikiaineisto|en|Author:Charlotte Brontë}}
* [http://www.bronte.info/ Brontë Parsonage Museum]. {{en}}
* [http://ebooks.adelaide.edu.au/b/bronte/charlotte/ Charlotte Brontën teoksia Adelaiden yliopiston sivuilla]. {{en}}
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/b#a408 Charlotte Brontën teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssaprojektissa.
 
{{AAKKOSTUS:Bronte, Charlotte}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Charlotte_Brontë”