Ero sivun ”Luxor” versioiden välillä

Ihmisasutusta on ollut nykyisen Luxorin alueella jo [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien 5000-vuotta [[eaa.]] Alueen varhaiset asukkaat olivat [[Niili]]n tulvia hyödyntäneitä maanviljelijöitä. Merkittävä asutuskeskus kaupungista tuli [[muinainen Egypti|muinaisen Egyptin]] aikana [[Egyptin ensimmäinen välikausi|ensimmäisen välikauden]]aikana noin 2080 eaa, jolloin siitä tehtiin [[Ylä-Egypti]]n hallinnollinen pääkaupunki. Muinaiset egyptiläiset tunsivat kaupungin nimillä ''Waset'' ja ''Nu Amon'' ({{k-el|[[Theba (Egypti)|Theba]]}}), jälkimmäisen nimen tullessa kaupungin jumala [[Amun]]ista. Kaupungin asema hallinnollisena keskuksena kasvatti sen uskonnollista merkitystä ajan myötä ja se oli myös tärkeä kauppapaikka. Se oli lähellä [[Nubia]]n luonnonvaroja ja kauppareittejä, sekä sijaitsi reitillä [[Punainenmeri|Punaisellemerelle]] [[Qusair]]iin. Kaupungin merkitys jatkoi kasvuaan [[Egyptin toinen välikausi|toisella välikaudella]] [[Hyksot|hyksojen]] vallatessa Pohjois-Egyptin, [[Kuš]]in vaikutusvallan kasvaessa etelässä ja Egyptin huvetessa käsittämään vain Luxorin lähialueet. Dynastioiden 18–19 välillä egyptiläiset valtasivat takaisin menetetyt alueensa Luxorista käsin ja kaupungista tuli maan hallinnollinen ja uskonnollinen pääkaupunki. [[Luxorin temppeli|Luxorin]]ja [[Karnakin temppeli]]t kasvoivat maan vauraimmiksi ja Niilin vastarannalle kehittyi [[Kuninkaiden laakso]], hallitsijoiden ja tärkeiden virkamiesten hauta-alue.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 233-235 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | Kieli ={{en}} }}</ref>

 

 

Varhaisella kristinuskon ajalla kaupunkiin kasvoi suuri [[Koptilainen kirkko|koptilainen]] yhteisö. Yksi koptilaisista käännynnäisistä kaupungissa oli [[luostari]]laitoksen perustajan pidetty [[Pakhomios]]. Monet alueen pyhätöistä muutettiin kirkoiksi ja Pakhomios perusti yksitoista luostaria, joissa oli yli 3&nbsp;000 munkkia ja nunnaa. Suuremmassa mittakaavassa kaupungin merkitys jatkoi laskuaan, mutta sitä ei esimerkiksi [[Memfis]]in tavoin koskaan hylätty kokonaan. [[Egyptin muslimivalloitus|Egyptin muslimivalloituksen]] jälkeen vuonna 642 sai [[arabian kieli|arabiankielisen]] nimensä ''al-Uqsur'', joka on puolestaan johdettu arabian palatsia tarkoittavasta sanasta. Kaupungin historiallisten raunioiden merkitys avautui ulkomaailmalle vasta [[Napoléon Bonaparte]]n Egyptin sotaretken myötä vuonna 1798. Alueella alettiin tehdä kaivauksia ja siitä tuli [[Viktoriaaninen aikakausi|Viktoriaanisella kaudella]] jälleen turistikohde. Kiinnostus kasvoi etenkin vuoden 1881 jälkeen, jolloin alueelta tehtiin kuninkaallisen haudan löydös. Brittilehti [[The Times]] ja ranskalainen [[Journal des debats]] keräsivät jopa rahaa lukijoiltaan, jotta rauniot voitaisiin ostaa tutkimuksia varten raunioita asuttaneilta "arabimaanvaltaajilta". [[Lordi Carnarvon]] hankki itselleen yksinoikeuden nekropoliksen kaivauksiin ja vuonna 1922 hän ja arkeologi [[Howard Carter]] löysivät faarao [[Tutankhamon]]in haudan. Nykyisin kaupunki ja sen asukkaat ovat riippuvaisia turismista. Takaiskuna alueella on viime vuosikymmenien aikana tapahtunut useita islamistien iskuja turisteja vastaan.<ref name="CMENA" /> Yhdessä verisemmistä 17. marraskuuta 1997 [[Luxorin verilöyly|militantit surmasivat]] 58 matkailijaa ja neljä egyptiläistä [[Deir el Bahri]]n arkeologisen kohteen ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/343207.stm | Nimeke = World: Middle East Bin Laden 'behind Luxor massacre' | Tekijä = Plett, Barbara | Ajankohta = 13.5.1999 | Julkaisija = BBC News| Viitattu = 15.8.2012 }}</ref>