Ero sivun ”Edvard Isto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 20:
== Elämä ==
Eetu Isto syntyi yhdeksänlapsiseen perheeseen [[Alavojakkala]]n kylässä silloisessa [[Alatornio]]n kunnassa. Hänen vanhempansa Jaakob ja Kaisa Liisa Isto<ref name="kansbio" /> olivat maanviljelijöitä. Eetu oli perheen nuorin lapsi ja ainoa, joka kävi [[kansakoulu]]n. Koulu sijaitsi [[Yliraumo]]n kylässä noin kuuden kilometrin päässä Alavojakkalasta. Hänen koulunkäyntinsä loppui kansakouluun, ainakin osittain sen vuoksi, että lähin [[oppikoulu]] sijaitsi [[Oulu]]ssa asti. Kansakoulun jälkeen Isto jäi kotiin auttamaan isäänsä tilanpidossa. Täytettyään 18 vuotta hän lähti maalarioppilaaksi [[Ruotsi]]n puolelle [[Ylitornion kunta|Matarenkiin]], jossa hän työskenteli viitisen vuotta serkkunsa yrityksessä.<ref>Rönkkö, 1990, s.
Isto muutti [[Helsinki]]in 1888. Jo samana vuonna hän opiskeli [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuden keskuskoulussa]], ilmeisesti kuitenkin vasta valmistavalla osastolla, koska ei ollut käynyt oppikoulua. Hän elätti itsensä maalarin ja koristemaalarin töillä. Hän teki töitä muun muassa arkkitehti [[Karl August Wrede]]lle ja myöhemmin rakennusyrittäjä [[Salomo Wuorio]]lle. Vuoden tauon jälkeen Isto aloitti opintonsa uudelleen. Hän opiskeli nyt Taideteollisuuden keskuskoulun ylemmällä osastolla ammattimaalariksi. Opintoihin kuului tyylioppia, koristemaalausta, ornamenttimaalausta ja myös esimerkiksi elävän mallin piirustusta.<ref>Rönkkö, 1990, s.
Isto haki ja sai Suomen Teollisuushallitukselta matkarahaa, jonka turvin hän matkusti lokakuussa 1895 [[Berliini]]in,<ref>Rönkkö, 1990, s. 31.</ref> missä hän opiskeli Berliinin taideakatemiassa. Vaikka hän opiskelun ohella joutuikin tekemään myös tavallisia maalarin töitä, Berliinissä hän sai yhä enemmän aikaa maalata taulujaan. Hän maalasi erityisesti muotokuvia.<ref>Rönkkö, 1990, s. 35.</ref>
Berliinissä Isto maalasi tunnetuimman teoksensa, ''[[Hyökkäys|Hyökkäyksen]]'', jossa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa [[Suomi-neito]]a. Maalaus valmistui 1899 eli samana vuonna, jolloin tsaari [[Nikolai II]] antoi [[Helmikuun manifesti]]na tunnetun julistuksensa.<ref>Rönkkö, 1990, s. 41.</ref> Maalauksen innoittajana sanotaan toimineen ranskalaisen maalari [[Pierre Puvis de Chavannes]]in [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodasta]] kertovat sommitelmat ''Ilmapallo'' ja ''Kirjekyyhkynen'', joista tuli Ranskassa hyvin suosittuja.<ref name="kansbio">{{Verkkoviite | Osoite = https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3404 | Nimeke = Isto, Eetu (1865 - 1905) | Tekijä =Reitala, Aimo | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu =11.12.2017 }}</ref> Kesäksi Isto matkusti Helsinkiin. Siellä hän esitteli tauluaan [[Kaivopuisto]]ssa sijainneessa huvilassa. On myös mahdollista, että taulu viimeisteltiin vasta Helsingissä. Taulun nimeä, ''Hyökkäys'', ehdotti Iston ystävän Benjamin Ajon vaimo Emmi.<ref>Rönkkö, 1990, s.
Isto matkusti 1899 takaisin Berliiniin ja vietti siellä vielä pari vuotta maalaten muutamia [[Raamattu]]-aiheisia tauluja.<ref name="kansbio" /> Kesällä 1901 hän palasi Suomeen ja Alatorniolle. Alatorniolla hän asui kirkkoherra [[Johannes Granö]]n vieraana Parasniemen pappilassa.<ref>Rönkkö, 1990, s.
Kirkkoherra Granö lähti keväällä 1902 papiksi [[Siperia]]an, jonne suomalaisia oli [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana karkotettu. Granö pyysi myös Istoa Siperiaan. Matka toteutui vasta kesällä 1905, kun Isto yhdessä Johannes Granön poikien [[J. G. Granö|Johannes Gabrielin]] ja Paavo Granön kanssa matkusti pastorin asuinpaikkaan Helsinki-nimiseen kylään Siperiassa. Isto sairastui Siperian matkallaan lavantautiin. Syksyllä 1905 hän palasi Suomeen ja pian paluunsa jälkeen kuoli keuhkokuumeeseen alle 40-vuotiaana.<ref>Rönkkö, 1990, s.
Eetu Isto haudattiin Alatornion hautausmaalle. Oulun Suomalainen Klubi, [[Väinö Kokko|Väinö Kokon]] johdolla pystytti Iston haudalle muistomerkin kesällä 1936. Muistomerkissä on kuvanveistäjä [[Martti Tarvainen|Martti Tarvaisen]] tekemä pronssireliefi, joka on tehty ''Hyökkäystä'' mukaillen.<ref>Rönkkö, 1990, s. 257.</ref>
== Lähteet ==
|