Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä

Saksalaisille joukoille myönnettiin kauttakulkulupa pohjoisen Suomen läpi.{{selvennä|myönnetty jo elo-syyskuussa 1940}} Hyökkäyssuunnitelma sisälsi Suomen alueen käytön. Erityisesti Suomen Lappi tuli tärkeään rooliin [[Murmansk|Murmanskin]] haltuun ottamiseksi {{lähde|päätavoitehan oli Kiirunan malmialueen ja Petsamon nikkelin turvaaminen 27.12.2015}} saksalaisten tavoitteena ollessa [[Arkangeli|Arkangelin]] tasa. Etelässä saksalaisten huomio kiinnittyi Suomenlahteen ja Karjalankannakseen, jotta Leningradin valtaaminen ja sen täydellinen tuhoaminen olisi tullut mahdolliseksi.{{selvennä|hyökkäyssuunnitelmasta puhuttaessas epäselvä ilmaus, mitä huomion kiinnittyminen tarkotti tämän hyökkäyssuunnitelman suhteen? 27.12.2015}}

 

 

3. kesäkuuta 1941 Helsingissä käydyissä neuvotteluissa Saksan kanssa sovittiin, että Suomen joutuessa sotaan Neuvostoliiton kanssa Saksa tulisi Suomen avuksi.{{lähde|+selvennä ks. yhteenveto, 24.12.2015}} Samaan aikaan Kielissä käydyissä neuvotteluissa sovittiin yhteisistä sotatoimista, muun muassa Suomenlahden etelärannikon miinoittamisesta, sodan syttyessä. Malmin ja Utin lentokentät annettiin Saksan ilmavoimien käytettäväksi jo ennen sotaa.{{selvennä|miksi mainitaan vain Malmi ja Utti? 29.12.2015}} 7. kesäkuuta 1941 alkaen Suomen satamiin alkoi saapua hyökkäykseen tarkoitettuja saksalaisjoukkoja. 15. kesäkuuta 1941 Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen. 18. kesäkuuta 1941 Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset. 22. kesäkuuta 1941 Saksa aloitti hyökkäyksen ja käytti aiemmin sovitun mukaisesti Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä Neuvostoliiton pommittamiseen.<ref name="YLE">''Suomen tie jatkosotaan'', TV-ohjelma, lähetetty 13.7.2010 klo 22.05.</ref>{{lähde tarkemmin|pitääkö katsoa koko ohjelma? Toteutuuko Tarkistettavuus-käytäntö? 29.12.2015}}