Ero sivun ”Saamelaiset” versioiden välillä

| image6 = Ole Henrik Magga 140x190.jpg | caption6 = [[Ole Henrik Magga]]

| image7 = Helga Pedersen2009B 140x190.jpg | caption7 = [[Helga Pedersen (Norway)|Helga Pedersen]]

| image9 = Anja Pärson Semmering 2008.jpg | caption9 = [[Anja Pärson]]

| image10 = Wimme Saari-3.jpg | caption10 = [[Wimme Saari]]

| huomautukset =

}}

'''Saamelaiset''' ({{k-se|sámit}} tai ''sápmelaččat'') ovat [[Fennoskandia]]n pohjoisosissa elävä [[suomalais-ugrilaiset kansat|suomalais-ugrilainen]] [[alkuperäiskansa]]. Saamelaisten asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi ({{k-se|Sápmi}}). Se koostuu [[Norja]]n, [[Ruotsi]]n ja [[Suomi|Suomen]] pohjoisosista sekä [[Kuolan niemimaa]]sta.<ref name="Suomalainen tietosanakirja"/><ref name="saamelaisuus"/>

 

 

 

==Alaryhmät, lukumäärä ja kielet==

|[[Pohjoissaame]]

|21 675

|[[Norja]]

|[[Ruotsi]], [[Suomi]]

|[[Luulajansaame]]

|2 320

|[[Ruotsi]]

|----

 

|[[Piitimensaame]]

|60

|[[Ruotsi]]

|[[Norja]]

|[[Eteläsaame]]

|600

|[[Ruotsi]]

|[[Norja]]

|[[Uumajansaame]]

|50

|[[Ruotsi]]

|[[Norja]]

|[[Koltansaame]]

|430

|[[Suomi]]

|[[Venäjä]]

|[[Kiltinänsaame]]

|650

|[[Venäjä]]

|

|[[Inarinsaame]]

|297

|[[Suomi]]

|

|[[Turjansaame]]

|8

|[[Venäjä]]

|

|[[Akkalansaame]]

|7

|[[Venäjä]]

|

 

{{Pääartikkeli|[[Saamelaisten historia]]}}

 

Vanhemmassa tutkimuksessa saamelaisten on nähty tulleen [[Siperia]]sta ja olevan sukua esimerkiksi [[Samojedit|samojedeille]]. Tähän kuului myös oletus saamelaisten valtaosin [[mongolidi]]sesta perimästä. Nykyinen [[geeni]]tutkimus kuitenkin osoittaa, että saamelaiset eivät ole ainakaan lähisukulaisia samojedeille tai muillekaan itäisille kansoille. Myös sukulaisuus [[Itämerensuomalaiset|itämerensuomalaisia]] ja [[Indoeurooppalaiset|indoeurooppalaisia]] kieliä puhuviin muihin [[Eurooppa|Euroopan]] kansoihin on etäinen, mutta kuitenkin läheisempi kuin itäisiin kansoihin.{{lähde}}

 

 

Vakiintuneen käsityksen mukaan [[Varhaiskantasuomi|varhaiskantasuomalaista]] kielimuotoa puhuttiin [[Kivikausi|kivikaudella]] laajalla alueella [[Fennoskandia]]ssa. Tämän käsityksen mukaan kivikauden loppuvaiheessa varhaiskantasuomalainen kieli hajosi kahtia. Hajoamisen jälkeen [[Suomi|Suomen]] rannikkoalueen [[Myöhäiskantasuomi|myöhäiskantasuomen]] puhujat edustivat [[Suomalaiset|suomalaisten]] kielellisiä esivanhempia. Suomen sisämaassa ja laajoilla pohjoisen Fennoskandian alueilla taas syntyi [[kantasaame]]lainen kieli, josta kehittyivät myöhemmin saamelaiskielet. Kielitutkija [[Ante Aikio]] on kuitenkin vuonna 2007 esittänyt, että kantasaamen kieli kehittyi suppeahkolla alueella Etelä-Suomessa ja levisi pohjoiseen Fennoskandiaan vasta [[Esiroomalainen rautakausi|esiroomalaisen rautakauden]] kuluessa (noin 650–0 eaa.).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Aikio, Ante | Nimeke=The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland | Osoite=http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kotetek/ou4/08aikio.pdf | Selite=Teoksessa Ritva Liisa Pitkänen & Janne Saarikivi (toim.): ''The borrowing of place-names in the Uralic languages''. Onomastica Uralica 4, s. 159–197. Debrecen / Helsinki | Viitattu=8.10.2008 | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>

 

=== Saamelaiset ja lappalaiset ===

 

 

Toisaalta on korostettu, että saamea puhuvaa väestöä on paikannimistöstä päätellen asunut miltei koko Suomen alueella, jopa [[Uusimaa|Uudellamaalla]]. Skandinavian niemimaalla saamelaisväestön asuinalue on ulottunut Keski-Ruotsin [[Taalainmaa]]lle ja [[Jämtland]]iin asti. (Katso myös: [[Limes norrlandicus]]){{lähde}}

 

=== Siirtyminen poronhoitoon ===

 

 

 

Poronhoito ei ole missään vaiheessa ollut yleissaamelainen elinkeino, ja suurten poronomistajien elot veivät elintilaa peuroilta, joiden pyynnillä esimerkiksi [[inarinsaamelaiset]] elättivät itsensä kalastuksen, keräilyn ja kaupan lisäksi, täten huonontaen joidenkin toisten saamelaisten elantoa ja asemaa.{{lähde}} Nykyään poronhoitoa harjoittavat Suomessa myös muut kuin saamelaiset. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito on lailla säädetty saamelaisten yksinoikeudeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rktl.fi/talous_yhteiskunta/luonnonvarat_ex/porotalous/ | Nimeke =Porotalous osana yhteiskuntaa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Riistan- ja kalantutkimuslaitos | Viitattu =12.11.2013 }}</ref>

 

=== Sulauttamispyrkimykset ja kansallinen herääminen ===

Suomen valtiollisen itsenäistymisen jälkeen ajatus saamelaisista rodullisesti alempana kansana sai suosiota.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.tietysti.fi/fi/T/Tiedeuutiset2/Tata-tutkimme/Tutkimuksen-kohteena-monikasvoinen-lappologia--sittenkin-mainettaan-parempi/ | Nimeke=Tutkimuksen kohteena monikasvoinen lappologia – sittenkin mainettaan parempi? | Tekijä=Nousiainen, Marja | Julkaisu=Tietysti.fi | Ajankohta=18.12.2008 | Viitattu=25.2.2012}}</ref>

 

 

== Saamelaiset ja uskonto ==

{{Pääartikkeli|[[Saamelainen muinaisusko]]}}

 

 

==Saamelaisten asema Suomessa==

[[Euroopan unioni]]n alueella saamelaiset ovat ainoa [[alkuperäiskansa]].<ref>http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=saamelaiset</ref> Saamelaisten asema alkuperäiskansana ja kulttuuri-itsehallinto on tunnustettu [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731|Nimeke=Suomen perustuslaki (731/1999), 17 §:n 3. mom|Julkaisija=Finlex|Viitattu=9.4.2010}}</ref> Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana "oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan". Sen lisäksi perustuslaissa turvataan saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto, jota toteuttaa [[Saamelaiskäräjät (Suomi)|Saamelaiskäräjät]]. Saamelaisalue kattaa [[Inari]]n, [[Utsjoki|Utsjoen]] ja [[Enontekiö]]n kunnat sekä [[Sodankylä]]n [[Vuotso]]n paliskunnan alueen. Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992, kun säädettiin saamelaisten kielilaki. Uusi kielilaki tuli voimaan 2004.<ref name="magma">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.magma.fi/tema/saamelaiset-suomessa | Nimeke=Saamelaiset Suomessa | Tekijä=Magga, Anne-Maria | Ajankohta=1.2.2012 | Julkaisija=Magma | Viitattu=25.2.2012}}</ref>

 

 

Suomessa kiistoja on aiheuttanut niin sanottu jälkeläisperuste. Ennen verokirjoihin merkittiin niin sanotuilla [[Lappalainen|lappalaiselinkeinoilla]] eli esimerkiksi metsästyksellä ja kalastuksella itsensä elättävät ihmiset ”lappalaisiksi” näiden kansallisesta taustasta riippumatta. Toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, Suomessa saamelaiseksi lasketaan Saamelaiskäräjälain mukaan myös henkilö, joka on veronkantoluetteloihin merkityn lappalaisen jälkeläinen.<ref name="Galdu yleistä"/><ref name="magma"/>

 

Saamen kieltä on opetettu Suomen peruskouluissa 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1999 säädetyn perusopetuslain mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamen kieltä osaavien oppilaiden opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. 2000-luvulla saamenkielistä opetusta sai Suomessa noin 490 oppilasta. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella opetusta annetaan perusopetusta täydentävänä opetuksena kahden viikkotunnin verran. Tämän kattavan toteutumisen esteenä on kuitenkin rahoituksen puute.<ref name="magma"/>

== Kulttuuri ==

{{Pääartikkeli|[[Saamelainen kulttuuri]]}}

Osana kansallisen heräämisen ansioista kuuluu muun muassa saamenkielten saaminen alkuopetuskieleksi saamelaisalueella. Esimerkiksi [[Inari]]n kunnassa alkuopetusta annetaan suomen lisäksi pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Ylioppilaskirjoituksissa voidaan kirjoittaa pohjois- ja inarinsaame paitsi vieraana- myös äidinkielenä<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.parlament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_95_2006_p.shtml | Nimeke=Kirjallinen kysymys 95/2006 | Ajankohta=14.3.2006 | Viitattu=22.9.2010 | Julkaisu=eduskunta.fi|Tekijä=Kalliomäki, Antti}}</ref>. Inarinsaamen ja koltansaamen opetuksessa kangertaa rahoituksen puute<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2053047/saamelaiset-vaativat-omia-oppikirjoja | Nimeke=Saamelaiset vaativat omia oppikirjoja | Tekijä=Huru, Jouko | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=20.11.2009 | Viitattu=11.4.2010}}</ref>

 

 

[[Saamelainen keittiö]] on perustunut ennen kaikkea [[poronhoito]]on ja kalastukseen sekä marjojen keräilyyn.<ref name="galdu">{{Verkkoviite | Osoite =http://galdu.org/web/index.php?artihkkal=99&giella1=spa | Nimeke = Saamelainen ruokakulttuuri | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Gáldu - Alkuperäiskansojen oikeuksien osaamiskeskus | Viitattu =14.7.2013 }}</ref>

Saamenkielen sana ''dáidda'' vakiintui vasta 1970 luvulla ja se tarkoittaa kuvataiteen, tanssin, kirjallisuuden, teatterin ja musiikinaloja.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://tahiti.fi/04-2013/dossier/saamelainen-kuvataide-suomessa-%E2%80%93-kolmen-kuvataiteilijasukupolven-kautta-tarkasteltuna/|nimeke=Saamelainen kuvataide Suomessa – kolmen kuvataiteilijasukupolven kautta tarkasteltunaTahiti|julkaisu=tahiti.fi|viitattu=2017-10-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/49222/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201603311970.pdf?sequence=1|nimeke=Merja Aletta Ranttilan taide|tekijä=Maria Ronkainen|julkaisu=|ajankohta=2016|julkaisija=Jyväskylän yliopisto|viitattu=}}</ref> Saamelaisia nykymuusikoita ja yhtyeitä ovat muun muassa [[Adjágas]], [[Amoc]], [[Niiles-Jouni Aikio]], [[Angelit]], [[Mari Boine]], [[Sofia Jannok]], [[Jiella]], [[Wimme Saari]], [[Tiina Sanila]], [[Somby]], [[Transjoik]], [[Niko Valkeapää]], [[Nils-Aslak Valkeapää]], [[Áilu Valle]] ja [[Vilddas]].

 

 

Saamelaisen [[elokuva]]n nousu alkoi vuonna 1987, kun norjalainen [[Nils Gaup]] ohjasi elokuvan ''[[Tiennäyttäjä]]''<ref name="taide_sdiggi" />.

 

== Tunnettuja saamelaisia ==

[[Tiedosto:Ann Mari Thomassen juni09.jpg|thumb|upright|Ann Mari Thomassen, Norjan saamelaisyhdistyksen edustaja.]]

[[Tiedosto:Tiina Sanila-Aikio.jpg|thumb|Tiina Sanila-Aikio, Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja.]]

* [[Johan Turi]] (1854–1936), kirjailija

* [[Nils-Aslak Valkeapää]] (1943–2001), muusikko, runoilija ja taiteilija<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/227/nils-aslak-valkeap%C3%A4%C3%A4 | Nimeke=Nils-Aslak Valkeapään muistokirjoitus | Tekijä=Tahkolahti, Jaakko | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=2001 | Viitattu=20.2.2012}}</ref>

 

=== Musiikki ===

* [[Wimme Saari]] (s. 1959), muusikko

* [[Niko Valkeapää]] (s. 1968), muusikko

 

=== Kuvataide ===

 

=== Elokuva ja teatteri ===

 

=== Politiikka ja yhteiskunta ===

* [[Isak Saba|Isak Mikal Saba]] (1875–1925), poliitikko ja kirjailija

* [[Elsa Laula Renberg]] (1877–1931), poliitikko

* [[Tiina Sanila|Tiina Sanila-Aikio]] (s. 1983), rocklaulaja, poliitikko, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

 

=== Urheilu ===

 

== Katso myös ==