Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä

305 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
+kuolinpäivä
(Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehnyt 84.248.90.122) ja palautettiin versio 16394025, jonka on tehnyt Lenitha: lähteetöntä)
(+kuolinpäivä)
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[28. huhtikuuta]] [[1894]] [[Tampere]] – [[14. lokakuuta]] [[1977]] [[Helsinki]]<ref>[{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Kuolleita | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =16.10.1977 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut =15 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =https://www.genihs.comfi/peoplelehti/Teohsarchive/1977-10-Snellman16/600000000682080636915 Geni| www-teksti =Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille) | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.com3.2018 :| TeoKieli Snellman]= | Lopetusmerkki = }}</ref>) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, [[kasvissyönti|kasvissyönnin]] edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä Suomen ensimmäisenä [[kansallissosialismi|kansallissosialistina]].<ref>Ekberg 1991, sivut 168–187 h</ref>
 
Teo Snellmanin isä oli [[Tie- ja vesirakennushallitus|tie- ja vesirakennusten ylihallituksen]] ylijohtaja [[Karl Snellman]].<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Snellman (1600-)|id=6741}}</ref> 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>Ekberg 1991, sivut 168–170 </ref> Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri [[Kaarlo Hillilä]]n määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen.<ref>[http://www.hs.fi/tulosta/920122047l Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992]</ref>
 
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa, [[Panu Rajala]]n arvelun mukaan "ehkä”ehkä esikuvansa Hitlerin vaikutuksesta"vaikutuksesta”<ref>Panu Rajala, ''Tulisoihtu pimeään'', WSOY 2014 sivu 369</ref>. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta ja terveellisistä elämäntavoista.
 
Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Hän on [[malli (ammatti)|mallitoimiston]] johtaja [[Laila Snellman]]in [[isoisä]].