Ero sivun ”Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
leipätekstin ulkoiset linkit viitteiksi |
ajantasaistus ja rakenteen selventäminen |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kumpula Campus Physicum.jpg|pienoiskuva|Kumpulan kampuksen [[Physicum]]-rakennuksessa koulutetaan fysikaalisten tieteiden, geotieteiden ja maantieteen osaajia.]][[Helsingin yliopiston Kumpulan kampus|Kumpulan tiedekampuksella]] sijaitseva '''Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta''' on yksi [[Helsingin yliopisto]]n yhdestätoista [[tiedekunta|tiedekunnasta]]. Kumpulan tiedekampus on [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin ja monipuolisin luonnontieteellisen osaamisen keskittymä. Tiedekunnan
Tiedekunnan tunnus on [[oranssi]] [[Prometheus|Prometheuksen]] liekki, jossa on kolme päällekkäistä neliötä.
Tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 5 000 ja jatko-opiskelijoita noin 500 ja professoreita 73. Tiedekunta tarjoaa opiskelijoilleen uuden ja dynaamisen ympäristön sekä mahdollisuuden perehtyä monipuolisesti luonnontieteisiin. Laadukas opetus perustuu kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimukseen.▼
== Hallinto ==
Tiedekuntaa johtaa 1.1.2018 alkaen [[dekaani]], [[Fysiikka|fysiikan]] [[professori]] [[Paula Eerola]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/johtajat|nimeke=Johtajat {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2016-09-28|viitattu=2018-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuureista vastaa varadekaani, [[Analyyttinen kemia|analyyttisen kemian]] professori [[Marja-Liisa Riekkola]], opetuksesta ja kansainvälisyysasioista varadekaani, [[Tietojenkäsittelytiede|tietojenkäsittelytieteen]] professori [[Hannu Toivonen (professori)|Hannu Toivonen]], ja ulkosuhteista sekä viestinnästä varadekaani, [[Teollisuusmatematiikka|teollisuusmatematiikan]] professori [[Samuli Siltanen]].<ref name=":0" />
Tiedekunnan ylin päättävä elin on 18-jäseninen [[tiedekuntaneuvosto]], jossa ovat edustettuina professorit (8 kpl), muut opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö (5 kpl), sekä opiskelijat (5 kpl).<ref>HY/626/00.00.06.00/2017: [https://haku.it.helsinki.fi/riihidata/public/58/582369e3-6597-4f78-a056-9182a4dfccb0/RP_tiedekuntien_jasenmaara_2017.docx.pdf Tiedekuntaneuvostojen jäsenmäärät kaudelle 2018–2021]. Rehtorin päätös. 25.8.2017.</ref>
Tiedekunnan piirissä toimii joukko koulutusohjelmia, osastoja ja [[Instituutti|tutkimusinstituutteja]]. [[Helsingin yliopiston yliopistopalvelut]] tuottaa tiedekunnan lähipalvelut opiskelijoille, tutkijoille ja muulle henkilöstölle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparisto/tutkijan-palvelut|nimeke=Tutkijan palvelut {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2015-01-15|viitattu=2018-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Opetus ==
▲Tiedekunnassa on perustutkinto-opiskelijoita noin 5 000
* [[Kemia]]n laitos (kemia sekä [[Kemiallisen aseen kieltosopimuksen valvontalaitos]] VERIFIN)▼
* [[Matematiikka|Matematiikan]] ja [[tilastotiede|tilastotieteen]] laitos▼
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opetus tapahtuu 7 [[Kandidaatti|kandiohjelmassa]], 13 [[Maisteri|maisteriohjelmassa]] ja 7 [[Tohtori|tohtoriohjelmassa]]. Maisteriohjelmat ovat monikielisiä eli niiden opetuskielenä on [[Englannin kieli|englanti]], lukuunottamatta Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelmaa. Koulutusohjelmilla on johtoryhmät, jotka valmistelevat opetussuunnitelmat ja hyväksyvät maisterintutkielmien arvosanaesitykset.{{Lähde}} Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa annetaan Suomessa ainoana opetusta [[Meteorologia|meteorologiassa]] ja [[Geofysiikka|geofysiikassa]]. Tiedekunnassa on myös Suomen ainoa [[Ruotsin kieli|ruotsinkielinen]] [[Maantiede|maantieteen]] [[Aineenopettajan koulutus|aineenopettajakoulutus]].
* [[Tietotekniikan tutkimuslaitos]] (HIIT)▼
Tiedekunnan kandiohjelmat ovat Fysikaaliset tieteet, Geotieteet, Kemia, Maantiede, Matemaattiset tieteet, Tietojenkäsittelytiede sekä Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan kandiohjelma.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/opiskelu/koulutustarjonta|nimeke=Koulutustarjonta {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2017-03-14|viitattu=2018-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ohjelmiin hakeudutaan päähaun tai siirtohaun kautta tai [[Avoin yliopisto|avointen yliopisto-opintojen]] perusteella. Koulutusohjelmat jakautuvat opintosuuntiin, ja niistä voi valmistua luonnontieteiden kandidaatiksi (LuK). Tiedekunnassa on myös suunnitteilla monialainen englanninkielinen kandiohjelma, josta valmistuttaisiin Bachelor of Science (BSc) -nimikkeellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://wiki.helsinki.fi/display/opetussuunnitelma/Bachelor's+Programme+in+Science|nimeke=Bachelor's Programme in Science - Opetussuunnitelma - University of Helsinki Confluence|julkaisu=wiki.helsinki.fi|viitattu=2018-02-28}}</ref>
Tiedekunnan maisteriohjelmat ovat Alkeishiukkasfysiikka ja astrofysikaaliset tieteet, Datatiede, Elämäntieteiden informatiikka, Geologia ja geofysiikka, Ilmakehätieteet, Kaupunkitutkimus ja -suunnittelu, Kemia ja molekyylitieteet, Maantiede, Matematiikka ja tilastotiede, Materiaalitutkimus, Teoreettiset ja laskennalliset menetelmät, Tietojenkäsittelytiede sekä Matematiikan, fysiikan ja kemian opettajan maisteriohjelma.<ref name=":1" /> Syyslukukaudesta 2017 lähtien opiskelijalla on yksi tai useampia vaihtoehtoja maisteriohjelmaksi kanditutkinnon suorittamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/ohjelmat/kandi/matemaattisten-tieteiden-kandiohjelma/opiskelu/maisteriopinnot|nimeke=Maisteriopinnot {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2017-02-16|viitattu=2018-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ohjelmiin voidaan myös hakeutua Helsingin yliopiston ulkopuolelta maisterihaun kautta. Koulutusohjelmista voi valmistua filosofian maisteriksi (FM).
[[Luonnontieteellinen tutkijakoulu|Luonnontieteellisen tutkijakoulun]] tohtoriohjelmat ovat Alkeishiukkasfysiikka ja maailmankaikkeuden tutkimus (PAPU), Geotieteet (GEODOC), Ilmakehätieteet (ATM-DP), Kemia ja molekyylitieteet (CHEMS), Matematiikka ja tilastotiede (DOMAST), Materiaalitutkimus ja nanotieteet (MATRENA) sekä Tietojenkäsittelytiede (DOCS).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tutkimus/tohtorikoulutus/hae-tohtorikoulutukseen|nimeke=Hae tohtorikoulutukseen {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=Helsingin yliopisto|ajankohta=2016-08-11|viitattu=2018-02-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Ohjelmista voi valmistua filosofian lisensiaatiksi (FL) tai filosofian tohtoriksi (FT).
== Tutkimus ==
Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa toimivat seuraavat osastot (engl. ''department''):
* Fysiikan osasto
* Geotieteiden ja maantieteen osasto (ml. [[Seismologian instituutti]])
* [https://www.helsinki.fi/en/inar-institute-for-atmospheric-and-earth-system-research Ilmakehätieteiden keskus INAR]
▲*
Tiedekunnan yhteydessä toimii myös erillislaitoksena [[Fysiikan tutkimuslaitos]] (HIP).
== Historia ==
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perinteet ulottuvat aina vuoteen 1640 asti. Tuolloin [[Turun akatemia]]n filosofisessa tiedekunnassa oli seitsemän professuuria, joista kaksi oli luonnontieteiden professuureja eli matematiikan ja tähtitieteen sekä fysiikan ja kasvitieteen professuurit. Vuonna 1852 filosofinen tiedekunta päätettiin jakaa fyysis-matemaattiseen ja historiallis-kielitieteelliseen osastoon seuraavan vuoden alussa. Osastoja on pidettävä itsenäisinä tiedekuntina siinä mielessä, että kummallakin oli oma dekaani. Osaston nimi muutettiin matemaattis-luonnontieteelliseksi vuonna 1924. Nimi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tuli käyttöön vuonna 1992.
Vuoden 2004 alusta lukien tiedekunnasta erotettiin farmasian laitos omaksi tiedekunnakseen ja biotieteiden, ekologian ja systematiikan sekä ympäristöekologian laitokset liitettiin osaksi uutta biotieteellistä tiedekuntaa.
1.1.2018 Helsingin yliopistossa tuli voimaan johtosääntöuudistus, jolloin yliopisto siirtyi laitoksettomaan tiedekuntarakenteeseen.<ref>[https://haku.it.helsinki.fi/riihi/public?action=getpub&pub_uuid=c6ab7d23-bc49-48b2-9d93-9f9d37518b43 HY:n hallituksen pöytäkirja 7/2017]. 14.12.2017.</ref> Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa entiset ainelaitokset on korvattu koulutusohjelmilla ja henkilöstöä johdetaan osastorakenteen välityksellä.
▲Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan perinteet ulottuvat aina vuoteen 1640 asti. Tuolloin [[Turun akatemia]]n filosofisessa tiedekunnassa oli seitsemän professuuria, joista kaksi oli luonnontieteiden professuureja eli matematiikan ja tähtitieteen sekä fysiikan ja kasvitieteen professuurit. Vuonna 1852 filosofinen tiedekunta päätettiin jakaa fyysis-matemaattiseen ja historiallis-kielitieteelliseen osastoon seuraavan vuoden alussa. Osastoja on pidettävä itsenäisinä tiedekuntina siinä mielessä, että kummallakin oli oma dekaani. Osaston nimi muutettiin matemaattis-luonnontieteelliseksi vuonna 1924. Nimi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tuli käyttöön vuonna 1992. Vuoden 2004 alusta lukien tiedekunnasta erotettiin farmasian laitos omaksi tiedekunnakseen ja biotieteiden, ekologian ja systematiikan sekä ympäristöekologian laitokset liitettiin osaksi uutta biotieteellistä tiedekuntaa.
== Lähteet ==
<references />
== Kirjallisuutta ==
| |||