Ero sivun ”Porajmos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: katkenneet linkit ja yksi liian suppea sivu pois, tilalle uusi ja commons
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
==Historia==
[[Kuva:Bundesarchiv R 165 Bild-244-48, Asperg, Deportation von Sinti und Roma.jpg|thumb|Romaneja kerättynä poiskuljetusta varten [[Asperg]]issa toukokuussa 1940]]
Romaneja (mukaan lukien [[sintit (romanit)|sintit]]) oli syrjitty Saksassa jo kauan ennen kuin [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistit]] tulivat valtaan 1933 ja aloittivat kansanmurha-aikeidensa vaiheittaisen ja määrätietoisen toteuttamisen. Julkisuudessa [[romanivastaisuus]] oli jopa vahvempaa kuin [[Antisemitismi|vihamielisyys juutalaisia kohtaan]]. Saksan ja Itävallan viranomaiset olivat kannattaneet ”mustalaisvitsauksen” ratkaisuna romanien asuttamista paikoilleen ja integroimista saksalaiseen yhteiskuntaan. Kansalaisten parissa kannatusta sai ajatus integroimisen tapahtumisesta jossain muualla kuin heidän kotikunnassaan.<ref>Benz 2000, s. 109.</ref>
 
Natsien tultua valtaan romaneja alettiin torjua aluksi häiritsemällä heidän leiriytymisiään ja rajoittamalla heidän ammatinharjoittamistaan. Vähitelleen romaneille alettiin perustaa suuriin kaupunkeihin leiripaikoiksi piikkilangoilla ympäröityjä ja vartioituja [[ghetto]]ja. [[Nürnbergin lait]] rajoittivat myös romanien oikeuksia, vaikka heitä ei niissä varsinaisesti mainittukaan. Valtakunnan rikospoliisivirastoon perustettiin vuonna 1938 ”Valtakunnankeskus mustalaisten aiheuttamaa häiriötä vastaan”. [[Rotuhygienia|Rotuhygienisten]] tutkimusten perusteella romanit jaettiin luokkiin, joista täysveriset mustalaiset olivat alimpia. Vuoden 1938 alkupuolelta lähtien romaneja alettiin määrätä [[Keskitysleiri|keskitysleireihin]] ”suojavankeuteen”. Monet puhuivat myös romanien [[Pakkosterilointi|pakkosteriloinnin]] puolesta. Romanien hävittämisestä tuli natsihallituksen julkilausuttu rotupoliittinen päämäärä. Koska stereotypiat romaneista kerjääjinä, varkaina, sivistymättöminä ja seksuaalisesti aggressiivisina olivat laajalle levinneitä, heidän kova kohtelunsa ei herättänyt vastarintaa.<ref>Benz 2000, s. 109–114.</ref>