Ero sivun ”Eilat” versioiden välillä

'''Eilat''' on kaupunki [[Israel]]in eteläisessä kärjessä [[Punainenmeri|Punaisenmeren]] [[Akabanlahti|Akabanlahden]] rannalla. Vuoden 2016 loipussa Eilatin asukasluku oli 50 072. Eilatin läheisyydessä sijaitsee [[Jordania]]n satamakaupunki [[AqabaAkaba]] ja [[Egypti]]n [[Taba]]. Eilat on kuulunut [[arvonlisävero|arvonlisäverottomaan]] alueeseen vuodesta [[1985]]. Kaupungissa sijaitsee [[Eilatin satama]] ja nykyisin matkjailu muodostaa merkittävän osan kaupungin taloudesta. Akabanlahden [[koralliriutta|koralliriutat]] ovat suosittu matkailukohde.

Arkeologisissa kaivauksissa tehtyjen löytöjen mukaan nykyisen Eilatin lähistöllä Negevin autiomaan eteläosissa asui metsästystä ja keräilyä harjoittaneita ihmisiä jo [[neoliittinen kivikausi|neoliittiselta kivikaudelta]] lähtien 8&nbsp;000–5&nbsp;000-luvuilla [[eaa.]] Alueen väestö kasvoi ilmeisesti huomattavasti [[pronssikausi|pronssikauden]] alussa ja alueella aloitettiin maanviljelyn ja paimentolaisuuden harjoitus noin 3&nbsp;000-luvulla eaa. Ensimmäinen selkeä maininta historiallisissa lähteissä asutuskeskuksesta alueella on peräisin [[Vanha testamentti|Vanhasta testamentin]] [[Toinen Mooseksen kirja|toisesta Mooseksen kirjasta]], jossa puhutaan Esjon-Geberistä paikkana Siinailla ja [[Ensimmäinen kuninkaiden kirja|ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa]] se mainitaan paikkana lähellä Eilatia ja jossa kuningas [[Salomo]] rakennutti laivoja. Muinainen kaupunki sijaitsi ehkä nykyisestä [[AqabaAkaba]]sta hieman itään ja sitä hallitsivat ajoittain israelilaisten ohella myös [[Edom]]. 200-luvulla eaa. aluetta hallitsivat [[nabatealaiset]] [[Petra]]sta käsin ja tuolloisesta Ailasta oli kehittynyt merkittävä satama. [[Rooman valtakunta|Roomalaisten]] saavuttua alueelle he antoivat ensin nabatealaisten kauppiaiden toimia varsin autonomisesti, mutta Petra ja Aila liitettiin lopulta kiinteäksi osaksi valtakuntaa vuonna 106 [[jaa.]] Rooman Palestiinaan sijoittamista kahdesta [[legioona]]ta toisen tukikohta oli Ailassa.<ref name="CMENA">{{Kirjaviite | Tekijä =Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley | Nimeke =Cities of The Middle East and North Africa | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu = 41-47 | Selite = | Julkaisija =ABC CLIO | Tunniste =ISBN 1-57607-919-8 | Kieli ={{en}} }}</ref>

Muslimit siirsivät kaupungin Bysantin ajan kaupungista kaakkoon. [[Oikeaanjohdetut kalifit|Rashidun]]- ja [[Umaijadien kalifaatti]]n aikana kaupunki tuli tunnetuksi arabiankielisellä nimellä ''Ayla'' ja sittemmin nimellä AqabaAkaba. Nykyinen Eilat perustettiin [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] tuloksena Israelin vuonna 1949 valtaamalle alueelle. [[Yhdistyneet kansakunnat]] oli äänestänyt Palestiinan jakamisesta juutalaisten ja arabien valtioihin vuonna 1947, mutta osapuolten välillä syttyi taisteluja saman vuoden marraskuussa. Israel julistautui itsenäiseksi toukokuussa 1948 ja itsenäisyyssodan taistelut keskittyivät enimmäkseen lähemmäs maan Välimeren vastaista rannikkoa. Eilat vallattiin vasta maaliskuussa 1949 tulitaukosopimuksen jälkeen. [[Operaatio Uvdah]]in aikana pieni joukko israelilaissotilaita valtasi pienen jordanialaisen vartioaseman AqabanAkaban länsipuolella. Jordania joutui hyväksymään alueen liittämisen Israeliin sen solmiessa aseleposopimuksen saman vuoden huhtikuussa.<ref name="CMENA" /> Eilatin ensimmäiset juutalaiset siirtolaiset olivat Ha-Kibbutz ha-Me’uhadin jäseniä, jotka perustivat väliaikaisen leirin Eilatin rannikolle joulukuussa 1949. Eilat kasvoi aluksi hitaasti. Vuonna 1953 sen asukasluku oli 275 ja vuonna 1956 vastaavasti 520. Huomattava muutos kaupungille oli AqabanlahdenAkabanlahden avautuminen meriliikenteelle vuonna 1956 [[Suezin kriisi]]n ja Siinain miehityksen seurauksena. Tuolloin 3&nbsp;500:n asukkaan Eilatista tuli hallinnollisesti kaupunki vuonna 1959. Egypti sulkki jällleen lahden liikenteen vuonna 1967, mikä johti osaltaan [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sotaan]].<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 6 Dr-Feu | Vuosi = 2007 | Sivu = 287-288 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Eilatin talouden tärkein haara perustui pitkään [[Timna]]n [[kupari]]kaivoksille. Vuonna 1968 kaivos työllisti 1&nbsp;000 henkilöä, mutta se jouduttiin sulkemaan taloudellisten vaikeuksien takia vuoinna 1975. Nykyisin kaupungissa toimii useita pieniä ja keskisuuria teollisuuslaitoksia. Kaupungissa harjoitettuihin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi timantinhionta ja kalanjalostus. Myös matkailulla on merkittävä osuutensa paikallisessa taloudessa. Kaupungin pääasiallinen matkailukohde on AqabanlahdenAkabanlahden koralliriutta, minkä lisäksi kaupungissa järjestetään jazz-musiikin ja klassisen musiikin festivaalit. Kaupungista tehtiin matkailun edistämiseksi [[arvonlisävero]]ton alue vuonna 1985 ja samasta syystä kaupungin rannikolle on rakennettu keinotekoisia laguuneja.<ref name="ejud" />