Ero sivun ”Uurainen” versioiden välillä

'''Uurainen''' ({{k-sv|Urais}}) on [[Suomi|Suomen]] [[Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista|kunta]], joka sijaitsee [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen maakunnassa]]. Matkaa kirkonkylästä [[Jyväskylä]]n maakuntakeskukseen on 36 kilometriä. Muut lähimmät [[Kaupunki|kaupungit]] ovat [[Saarijärvi]] ja [[Äänekoski]]. Kunnan virallinen väkiluku on {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä ({{#time: j.n.Y | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}),<ref name="vakilukuviite" /> ja sen [[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;[[Neliökilometri|km²]] josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² on vesistöjä.<ref name="pinta-ala" /> [[Väestötiheys]] on {{formatnum: {{Suomen kunta/väestötiheys|{{PAGENAME}}}} }} asukasta/km².

Uuraisten suurimmat järvet ovat [[Kyynämöinen]], [[Sääkspää]] ja Iso-Uurainen. Kaikkiaan kunnassa on 125 järveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jarviwiki.fi/wiki/Uurainen_(kunta) | Nimeke = Uurainen | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Järvi-Wiki | Viitattu = 4.2.2018 }}</ref>

Uuraisilla on kolme [[Natura]]-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta - Kylmähauta - Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KeskiSuomen_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu =21.1.2018 }}</ref>

Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 10581&nbsp;058 asukasta,. mutta vuonnaVuonna 1900 väkiluku oli jo 3153 asukasta3&nbsp;153.<ref name="hss">{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki| Sivut = 269, 555| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> Nykyinen [[Uuraisten kirkko]] on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti [[Alfred Cavén]]in piirustusten mukaan.<ref name="Auto2R-3"/>

[[19.Vuonna maaliskuuta]] [[1976]] Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.<ref name="Auto2R-2"/>

Vuonna[[Trombi 2010 trombi(pyörremyrsky)|Trombi]] tai [[syöksyvirtaus]] tuhosi karavaanialueenvuonna 2010 Uuraisilla matkailuvaunualueen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5694540 | Nimeke =Myrsky tuhosi leirintäalueen Keski-Suomessa, kolme loukkaantui | Tekijä = | Ajankohta =4.8.2010 | Julkaisu = Yle | Viitattu =27.1.2018 }}</ref>

Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 on Juha Valkama.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ksml.fi/kotimaa/Uuraisten-kunnanjohtajaksi-Juha-Valkama/145876 | Nimeke = Uuraisten kunnanjohtajaksi Juha Valkama | Tekijä = | Ajankohta =2011 | Julkaisu = Keskisuomalainen | Viitattu =22.1.2018 }}</ref> Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on kaudella 2017–2021 keskustan hallussa, kaudellaperussuomalaisilla 2017–2021viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisillä kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.<ref name="KV"/>

Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=892 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 22.1.2018 }}</ref>

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Uurainen | Nimeke = Alueen Uurainen yhteisöverotiedot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle | Viitattu = 22.1.2018 }}</ref> Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava [[Parma (yritys)|Parma Oy]], puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://uurainen.fi/fi/7/Yritykset+ja+Yhteis%C3%B6t | Nimeke = Yritykset ja Yhteisötyhteisöt | Tekijä = | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = Uurainen | Viitattu = 4.2.2018 }}</ref>

Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen "muuttovetovoimaimmaksi kunnaksi".<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8927854 | Nimeke = Uurainen on maakunnan vetovoimaisin | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle | Viitattu = 27.1.2018 }}</ref>

* [[Höytiän koulu]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/hoytia Höytiän koulu]</ref>

* [[Uuraisten Koulukeskus]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/koulukeskus Koulukeskus]</ref>

* [[yynämöisten koulu]]<ref>[http://www.peda.net/veraja/uurainen/kyko Kyynämöisten koulu]</ref>