Ero sivun ”Sukupuolenkorjausprosessi” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätietoa hyödyistä sekä mitä voi olla "katumisen" taustalla, josta aikaisemmin kappaleessa puhutaan |
p tuhaterottimia |
||
Rivi 6:
==Hyöty==
[[Duodecim]]in Transsukupuolisuus-artikkelin mukaan hormonihoito yleensä parantaa potilaan henkistä vointia.<ref name=Duodecim/> 28 tutkimuksen meta-analyysissä (Clin Endocrinol, 2010) 80
Toisaalta Suomessa leikkausta haluava saa perusteellisen psykiatrisen tutkimuksen. Hänen tulee myös elää toivomansa sukupuolen roolissa hormonihoidon tuella tarpeeksi kauan ennen leikkausta, jotta hän kokisi tämän sukupuoliroolin myönteisesti.<ref name=Duodecim/>
Rivi 12:
Jotkut sukupuolenkorjauksen kokeneet ja katuneet ovat korostaneet riskejä ja vaatineet, että ihmisille ei liian herkästi tuputettaisi korjausta.<ref>[https://thefederalist.com/2017/01/12/trump-administration-can-truly-help-gender-struggling-americans/ How The Trump Administration Can Truly Help Gender-Struggling Americans]. The Federalist, Walt Heyer, 12.1.2017.</ref><ref>[http://standpointmag.co.uk/node/2298/full The Operation That Can Ruin Your Life]. Julie Bindel. Standpoint Magazine, marraskuu 2009.</ref>
Tulisi myös ottaa huomioon että syrjintä voi huomattavasti lisätä katumis-prosentteja, Yhdysvalloissa tehty tutkimus löysi että yli 50 % vastanneista koki syrjintää jokaisella elämän osa-alueella (perheen kanssa, koulussa, töissä, poliisin kanssa ja terveydenhuollossa), yli 60 % oli kokenut väkivaltaa töissä, koulussa ja poliisin kanssa ja 69 % oli kokenut kodittomuutta. Tämä syrjintä sitten taas altistaa myös masennukselle ja itsetuhoisuudelle, joka selittää myös miksi muutkin tutkimukset ovat löytäneet että nämä ongelmat ovat keskiarvoa yleisempiä transihmisten keskuudessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://williamsinstitute.law.ucla.edu/wp-content/uploads/AFSP-Williams-Suicide-Report-Final.pdf|nimeke=Suicide Attempts among Transgender and Gender Non-Conforming Adults|tekijä=Ann P. Haas, Ph.D. and Philip L. Rodgers, Ph.D., American Foundation for Suicide Prevention, Jody L. Herman, Ph.D. Williams Institute, UCLA School of Law|julkaisu=|ajankohta=2014|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
== Lähteet ==
|