Ero sivun ”Kaukolämpö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla |
→Kaukolämmön historia: Voimalayksikön nimen korjaus Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 41:
Nykyisen muotoiseksi kaukolämmitykseksi tunnistettavaa taajamien lämmitystoimintaa on harjoitettu n. 1820-luvulta asti. Ensimmäiset laitokset syntyivät USA:ssa pian teräsputkien valmistusmenetelmien keksimisen jälkeen. 1800-luvun lopulla höyrylämpö teki mahdolliseksi pilvenpiirtäjien rakentamisen sellaisina kuin ne nyt USA:ssa tunnetaan. Saksassa kaukolämmitys aloitettiin 1893 ja muualla Euroopassa seuraavina vuosikymmeninä. [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] korkeatasoisen lähiörakentamisen idea edisti kaukolämmön leviämistä toisen maailmansodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = |Nimeke = Kaukolämpöalan yhteistoimintaa 1964-1989|Sivu = |Julkaisija = Lämpölaitosyhdistys ry|Vuosi = 1989}}</ref>
Suomen ensimmäinen nykyisenkaltaiseen perusratkaisuun eli vesikiertoon perustuva kaukolämpölaitos otettiin käyttöön [[Espoo]]n [[Tapiola]]ssa vuonna 1953 ja sen ensimmäinen asiakas liitettiin lämpöverkkoon vielä samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.fortum.com/countries/fi/SiteCollectionDocuments/Kaukolampo/Espoon_historiikki_final.pdf|nimeke = Kaukolämpömuistoja Espoosta|julkaisu = Kaukolämpömuistoja Espoosta|julkaisija = Fortum Power and Heat Oy|viitattu = 1.7.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> Myös [[Helsinki|Helsingissä]] päästiin käynnistämään kaukolämmön jakelua samoihin aikoihin, kun verkkoon kytkettiin ensimmäinen asiakas vuonna 1953. Tekniikaltaan Helsingin ensimmäinen kaukolämpövoimala tosin poikkesi nykyisestä vesikiertoisesta perusratkaisusta siten, että lämpö toimitettiin asiakkaalle höyrynä. Helsingissä ensimmäinen vesikaukolämpöä tuottava voimalaitos oli [[Salmisaaren voimalaitos|Salmisaari
==Kaukolämpö eri maissa==
| |||