Avaa päävalikko

Muutokset

1 463 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
käytetään mieluummin atomipaino sanaa suhteellisista atomipainoista puhuttaessa, selitetty radioaktiivisille alkuaineille käytetty merkintä
Molekyyleille määritellään vastaavasti [[molekyylimassa]].
 
Lähes aina puhuttaessa jonkin alkuaineen atomimassasta, käytetään todellisuudessa '''suhteellista atomimassaaatomipainoa''' (tunnus A<sub>r</sub>). Suhteellinen atomimassaatomipaino on alkuaineen luonnossa esiintyvän [[isotooppi]]seoksen erimassaisten atomien atomimassojenatomipainojen pitoisuuksilla painotettu keskiarvo. Suhteellinen atomimassaatomipaino ei yleensävarsinaisesti ole [[luonnonvakio]], vaan riippuu materiaalin fysikaalisesta tai kemiallisesta historiasta.<ref name=IUPAC2009>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 83 | Numero = 2 | Sivut = 359–396 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Wieser, Michael T. & Coplen, Tyler B. | Ajankohta = 2011 | www = http://www.iupac.org/publications/pac/pdf/2011/pdf/8302x0359.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Suhteellisen atomimassanatomipainon taulukoituja arvoja on julkaistu tieteellisessä kirjallisuudessa aina F. W. Clarken vuonna 1882 tekemistä mittauksista saakka. Nykyään [[IUPAC]] julkaisee nämä joka toinen vuosi. Eräiden alkuaineiden atomipainoille on myös määritetty virherajat. Vuoden 2009 julkaisusta alkaen joidenkin alkuaineiden atomipainolle on käytetty yksittäisen lukuarvon sijasta vaihteluväliä <tt>[a; b]</tt>, jos alkuaineen E luonnossa esiintyvien isotooppien seoksen atomipainolle pätee <tt>a ≤ A<sub>r</sub>(E) ≤ b</tt>.{{efn|Ala- ja yläraja ovat määritelmällisesti tarkkoja arvoja, joihin ei liity epätarkkuutta. Ne on valittu siten, että mikä tahansa luonnosta löytyvä tavanomainen näyte jää atomimassaltaan niiden väliin. Ala- ja ylärajan keskiarvoa ei tule laskea, sillä se ei kuvaa aineen esiintymispitoisuuksilla painotettua atomimassaaatomipainoa.}}<ref name=IUPAC2009/><ref name=IUPAC2011>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2011 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 85 | Numero = 5 | Sivut = 1047–1078 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Wieser, Michael T. et al. | Ajankohta = 2013 | www = http://www.ciaaw.org/pubs/TSAW-2011.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 5.2.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name=CI>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights: No Longer Constants of Nature | Julkaisu = Chemistry International | Vuosikerta = 33 | Numero = 2 | Sivut = | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Coplen, Tyler B. & Holden, Norman E. | Ajankohta = 2011 | www = https://www.iupac.org/publications/ci/2011/3302/2_coplen.html | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.2.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/atomic-weight | Nimeke = Atomic weight | Julkaisu = Encyclopædia Britannica Online | Viitattu = 23.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Alkuaineet, joiden virallinen atomimassaatomipaino on vaihteluväli, on lueteltu seuraavassa taulukossa. IUPAC on myös määritellyt näille ns. konventionaalisen atomipainon, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaupallisiin tarkoituksiin tai tuntemattomalle näytteelle, silloin kun epävarmuudellatarkkuudella ei ole merkitystä.<ref name=IUPAC2013>{{Lehtiviite | Otsikko = Atomic Weights of the Elements 2013 (IUPAC technical report) | Julkaisu = Pure and Applied Chemistry | Vuosikerta = 88 | Numero = 3 | Sivut = 265–291 | Julkaisija = IUPAC | Tekijä = Meija, Juris et al. | Ajankohta = 2016 | www = https://www.degruyter.com/downloadpdf/j/pac.2016.88.issue-3/pac-2015-0305/pac-2015-0305.xml | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 17.12.2016 | Kieli = {{en}} }}</ref>
{| class="wikitable"
|-
| [[tallium]] || Tl || [204,382; 204,385] || 204,38
|}
 
[[Synteettinen alkuaine|Synteettisille alkuaineille]] ei ole määritelty standardia atomipainoa, koska niitä ei löydy (ainakaan hyvin vähäistä suurempia määriä) luonnosta. Näille ilmoitetaan taulukoissa usein atomipainon sijasta pysyvimmän isotoopin [[massaluku]], tyypillisesti sulkumerkkien tai hakasulkujen sisällä. Esimerkiksi [[plutonium]]in pitkäikäisin isotooppi on <sup>244</sup>Pu, joten atomipainoksi merkitään (244).{{efn|Joillakin alkuaineilla pitkäikäisimmän isotoopin määrittäminen on haastavaa. [[Teknetium]]illa <sup>97</sup>Tc ja <sup>98</sup>Tc isotooppien puoliintumisajat 4,21(16) ja 4,2(3) miljoonaa vuotta menevät päällekkäin virherajat huomioon ottaen. Samoin [[bohrium]]illa <sup>270</sup>Bh (t<sub>½</sub> 3,8(3,0) min) ja <sup>274</sup>Bh (t<sub>½</sub> 3,4(2,7) min) isotooppeja voidaan pitää yhtä stabiileina.}}<ref name="britannica"/><ref name="ciaaw">{{Verkkoviite | Osoite = http://ciaaw.org/radioactive-elements.htm | Nimeke = Radioactive Elements | Julkaisu = Commission on Isotopic Abundances and Atomic Weights (CIAAW) verkkosivu | Viitattu = 23.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Huomautukset ==
16 722

muokkausta