Ero sivun ”K. J. Ståhlberg” versioiden välillä

K. J. Ståhlberg avioitui pikkuserkkunsa, opettaja [[Hedvig Wåhlberg]]in kanssa [[17. joulukuuta]] 1893. Vuosina 1894–1908 heille syntyi kuusi lasta: [[Kaarlo Ståhlberg (professori)|Kaarlo]], [[Aino Ståhlberg|Aino]], [[Elli Schauman|Elli]], [[Aune Ståhlberg|Aune]], [[Juho Ståhlberg|Juho]] ja [[Kyllikki Tuominen|Kyllikki]]. Hedvig-puoliso kuoli vuonna 1917. Vuonna 1920 Ståhlberg avioitui kirjailija [[Ester Elfving]]in kanssa. Ståhlbergin lasten suhteet heidän isänsä uuteen puolisoon ja tämän tyttäreen eivät koskaan muodostuneet läheisiksi.<ref>Anna-Maija Kataja: ''Itsenäisen Suomen presidentit'', s. 52. Jyväskylä: Gummerus, 1992.</ref>

Ståhlbergin lapsista useat päätyivät näkyviin tehtäviin. Kaarlo Johan Ståhlberg säilytti työkykynsä ja henkisen vireytensä miltei viimeisiin elinpäiviinsä saakka. Ståhlberg kuoli lyhyen sairauden jälkeen Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalassa<ref>Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): ''Paasikiven päiväkirjat'', osa 2, s. 300–301. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1986.</ref> ja hänet haudattiin syyskuun 1952 lopussa Helsingin evankelis-luterilaisen seurakunnan Hietaniemen hautausmaalle perhehautaan Hedvigin ja Esterin viereen. K. J. Ståhlberg oli jäänyt toisen kerran leskeksi Ester Ståhlbergin kuoltua vuonna 1950. Itsenäisen Suomen ensimmäisen presidentin viimeinen leposija on erillään niin sanotusta tasavallan presidenttien hautapuistosta.<ref>Blomstedt 1969, Virkkunen 1978, Salokangas 2003</ref>

Ståhlbergin lapsista useat päätyivät näkyviin tehtäviin. Ståhlbergin poika oli professori [[Kaarlo Ståhlberg (professori)|Kaarlo Ståhlberg]], pojanpoika on oikeustieteen tohtori, hovioikeuden presidentti [[Kaarlo Ståhlberg|Kaarlo L. Ståhlberg]] ja pojanpojanpoika kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori [[Pauli Ståhlberg]].<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Ståhberg (1700–)|id=7358|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=23.3.2007}}</ref> Ståhlbergin pojan [[Juho Ståhlberg]]in tytär oli geologi [[Irmeli Vuorela]] (o.s. ''Ståhlberg'').<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Hicks, Sheila & Miller, Urve | Otsikko = In Memoriam Laila Irmeli Vuorela 1938–2012 | Julkaisu =Geologi | Vuosi =2012 | Numero =3 | Sivut =60–61 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen Geologinen Seura | Issn =0046-5720 | www =http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/3-2012/Geologi_3_2012kevyt_inmemoriam.pdf | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu =25.3.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref> Ståhlbergin tytär [[Kyllikki Tuominen]] (o.s. ''Ståhlberg'', e. ''Kovero'') oli [[maantiede|maantieteen]] opettaja.<ref name="KKO74">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Kuka kukin on 1974 | Vuosi =1974 | Luku = | Sivu =994 | Selite = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste = ISBN 951-1-01334-3| Kieli = }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiitta, Allan| Nimeke = Sinisten maisemien mies| Vuosi = 2011| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura}}</ref> Toinen tytär [[Elli Schauman]] oli keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri.<ref name="SL62">{{Kirjaviite | Tekijä=Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.) | Nimeke= Suomen lääkärit 1962 | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Suomen Lääkäriliitto | Vuosi=1963| Sivut = 586}}</ref>