Ero sivun ”Ruhollah Khomeini” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Khomeinin ammatin. Hän ei voinut olla pappi, koska hän oli muslimi. Imaami ns. islamin pappi.
Britannicasta
Rivi 32:
| huom =
}}
[[Ajatollah|Suurajatollah]] '''Sayyid Ruhollah Khomeini''' ({{k-fa| آیت‌الله روح‌الله خمینی}}, [[24. syyskuuta]] [[1902]] [[Khomein]], [[Persia]] – [[3. kesäkuuta]] [[1989]] [[Teheran]], [[Iran]]) oli [[iran]]ilainen [[šiialaisuus|šiia]][[pappišiiapappi]] ja vuoden 1979 [[Iranin vallankumous|Iranin vallankumouksen]] uskonnollinen ja poliittinen johtaja. Khomeini tunnetaan Iranissa nimellä '''[[imaami]] Khomeini'''<ref>Moin , ''Khomeini'', 2001, s. 201.</ref> ja ulkomailla nimellä '''ajatollah Khomeini'''.<ref>{{cite web|url=http://www.bbc.co.uk/history/historic_figures/khomeini_ayatollah.shtml |title='&#39;BBC'&#39;: Historic Figures: Ayatollah Khomeini (1900–1989) |publisher=Bbc.co.uk |date=4.6.1989 |accessdate=19.3.2010}}</ref>
 
==Varhainen Elämä elämä==
Ruhollah Khomeini syntyi 24. syyskuuta 1902 [[Khomein]]issa Iranissa. Hänen sukunimensä oli Mousavi (Mostafavi), jonka hän vaihtoi aikuisena kotikaupunkinsa nimen mukaiseksi Khomeiniksi. Khomeinin isoisä ja isä olivat šiialaisia [[mullah]]eja eli uskonoppineita. Isä kuoli kuin Khomeini oli viiden kuukauden ikäinen, ja pojan kasvattivat äiti ja täti, heidän kuoltuaan isoveli.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Ruhollah-Khomeini | Nimeke = Ruhollah Khomeini | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 17.2.2018 }}</ref>
[[Kuva:Imam in Paris.jpg|thumb|Khomeini tiedotusvälineiden edessä kodinsa edessä Neuphle-le-Chateau’ssa.]]
'''Ruhollah Mousavi''' syntyi [[Khomein]]in kaupungissa vuonna 1902. Hänen isänsä Seyyed Ahmad Musavi Hindi oli muuttanut Iraniin [[Uttar Pradesh]]ista, [[Intia]]sta vuonna 1834 paetakseen [[Brittiläinen Intia|Brittiläistä valtaa]]. Khomeini nimettiin [[ajatolla]]iksi 1950-luvulla.
 
Khomeini kävi islamilaisia kouluja ja asettui vuonna 1922 asumaan [[Qom]]in kaupunkiin. Shiialainen oppinut ja opettaja Khomeini kirjoitti useita teoksia islamilaisesta filosofiasta, laista ja etiikasta. Hän myös arvosteli maan hallitsijaa, [[šaahi]] [[Mohammad Reza Pahlavi]]a. Khomeini vastusti länsimaisia vaikutteita ja vaati islamilaista puhdasoppisuutta, mikä toi hänelle kannatusta. Khomeini nimitettiin 1950-luvulla [[ajatollah]]iksi ja seuraavan vuosikymmenen alussa suurajatollahiksi, ja hän oli noussut yhdeksi Iranin šiiojen ylimmistä johtajista.<ref name="eb" />
Hänet karkotettiin [[šaahi]] [[Mohammad Reza Pahlavi]]n hallinnon vastaisten lausuntojensa vuoksi Iranista vuonna 1964. Khomeini asui maanpaossa 14 vuotta, aluksi [[Najaf]]issa, [[Irak]]issa, joka on [[šiialaisuus|šiialaisten]] pyhä kaupunki, kunnes hän muutti [[Bursa]]an, [[Turkki]]in, jossa hän asui väliaikaisesti ennen muuttoaan takaisin Irakiin. Vuonna 1978 Irakin silloinen varapresidentti [[Saddam Hussein]] karkotti hänet maasta. Khomeini yritti matkustaa [[Kuwait]]iin, mutta päätyi [[Neauphle-le-Château]]’n, [[Pariisi]]n esikaupunkiin. Hän saapui [[Ranska]]an luultavasti pelkällä turisti[[viisumi]]lla eikä anonut turvapaikkaa.
 
==Maanpako==
Hän palasi Iraniin alkuvuodesta 1979, kun šaahi oli lähtenyt maasta. Hän ei halunnut palata ennen kuin šaahi olisi lähtenyt. Palattuaan kotimaahansa hän nousi maassa valtaan runsaan kuukauden kuluttua.
[[Kuva:June 3, 1963 speech by Ruhollah Khomeini - Feyziyeh School, Qom (7).jpg|thumb|Khomeini puhumassa Qomissa vuonna 1963]]
Khomeini arvosteli vuosina 1962–1963 julkisesti sitä, että shaahi oli vähentänyt uskonnollisten kiinteistöjen määrää maareformissa. Hän puhui myös naisten vapautusta vastaan. Khomeinin puheet aiheuttivat hallinnonvastaisia mellakoita ja hänet vangittiin. Khomeini oli vankilassa vuoden ajan ja karkotettiin maasta marraskuussa 1964. Hän asettui šiiojen pyhään kaupunkiin [[Najaf]]iin [[Irak]]issa, mistä hän jatkoi julistustaan šaahin syrjäyttämisen ja Iranin islamilaisen tasavallan perustamisen puolesta. Hän laati maanpaossa ollessaan suunnitelman islamilaisten lainoppineiden johtamasta teokraattisesta hallinnosta, joka korvaisi korruptoituneen maallisen hallinnon.<ref name="eb" />
 
==Iranin johtajana==
== Vallassa ja kuolema ==
[[Kuva:Imam Khomeini in Mehrabad.jpg|thumb|140pxupright|left|Khomeini laskeutumassa lentokoneesta palattuaan Teheraniin vuonna 1979.]]
Khomeinin vaikutusvalta Iranissa kasvoi voimakkaasti 1970-luvun puolivälissä, kun maassa voimistui šaahin vastainen mieliala. Irakin hallitsija [[Saddam Hussein]] karkotti Khomeinin Irakista lokakuussa 1978. Khomeini siirtyi Ranskaan [[Pariisi]]n esikaupungin [[Neauphle-le-Château]]’hun ja äänitti siellä kasetille viestejä, joita hänen kannattajansa esittivät iranilaisille. Iranissa puhkesi suuria mielenosoituksia, lakkoja ja levottomuuksia vuoden 1978 lopulla, ja šaahi pakeni maasta tammikuussa 1979. Khomeini saapui maan pääkaupunkiin [[Teheran]]iin 1. helmikuuta 1979 [[Iranin vallankumous|Iranin vallankumouksen]] johtajan asemassa. Hän nimitti neljä päivää myöhemmin maahan uuden hallituksen ja muutti itse Qomiin maaliskuun alussa. Joulukuussa 1979 järjestetyssä kansanäänestyksessä Iran otti käyttöön uuden perustuslain ja siitä tuli islamilainen tasavalta, jonka elinikäinen poliittinen ja uskonnollinen johtaja Khomeini oli.<ref name="eb" />
Heti tultuaan valtaan Khomeini määräsi, että Iranissa otetaan käyttöön tiukat [[islamilainen laki|islamilaiset lait]]. Naiset menettivät monia oikeuksiaan ja islamilaiset pukeutumissäännökset kirjattiin lakiin. Hallitusaikanaan Khomeinista tuli laajan [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultin]] keskipiste. Vallankumoukseen osallistuneet vapaamieliset muslimit kokivat, että tiukkoja islamilaisia lakeja kannattanut papisto oli pettänyt heille annetut lupaukset kansanvallasta ja ihmisoikeuksista.
 
Khomeini ryhtyi määrätietoisesti muuttamaan Irania pappisvaltaiseksi islamilaiseksi valtioksi. Šiialainen papisto laati hallinnon politiikan ja Khomeini teki päätökset tärkeissä asioissa. Aluksi uusi hallinto teloitutti satoja syrjäytetyn hallinnon työntekijöitä ja tukahdutti opposition vangitsemalla tai surmaamalla sen jäsenet. Naiset määrättiin käyttämään huntua, länsimainen musiikki ja alkoholi kiellettiin, ja islamilaiset rangaistukset otettiin käyttöön.<ref name="eb" />
Khomeini kuoli vuonna 1989 sisäiseen verenvuotoon oltuaan yksitoista päivää sairaalassa. Khomeinin hautajaisia häiritsivät väkijoukot, jotka halusivat nähdä kuolleen johtajansa viimeisen kerran. Häntä seurasi Iranin korkeimpana uskonnollisena johtajana [[Ali Khamenei]].
 
Ulkopolitiikassaan Khomeini hylkäsi shaahin länsimielisyyden ja suhtautui vihamielisesti niin Yhdysvaltoihin kuin Neuvostoliittoonkin. Iran alkoi myös viedä omaa islamilaista herätystään naapurimaihinsa.<ref name="eb" />
 
Marraskuussa 1979 Khomeini määräsi Yhdysvaltain lähetystön työntekijät pidätettäviksi. [[Iranin panttivankikriisi|Heitä pidettiin panttivankeina]] yli vuoden ajan. [[Irakin–Iranin sota|Iranin ja Irakin välisessä sodassa]] 1980–1988 Khomeini vastusti pitkään tulitaukoa, sillä hän halusi syrjäyttää Irakin johtajan Saddamin.<ref name="eb" />
 
Khomeini säilytti poliittisen ja uskonnollisen johtajan ja karismaattisen kansanjohtajan asemansa Iranissa koko loppuikänsä. Khomeini kuoli kesäkuussa 1989. Hänen kultakupolisella haudallaan Teheranissa käy edelleen paljon hänen tukijoitaan.<ref name="eb" />
 
== Kirjallisuutta ==
Rivi 55 ⟶ 62:
 
== Aiheesta muualla ==
{{CommonsCommonscat-rivi|Ruhollah Khomeini}}
 
{{Tynkä/Henkilö}}
 
{{Käännös}}
 
{{AAKKOSTUS:Khomeini, Ruhollah}}